Välähdyksiä Nuutajärven tarinasta

Suomen vanhin lasitehdas, vuonna 1793 perustettu Nuutajärvi, lopetettiin tänä vuonna. Nuutajärven historiaan mahtuu monen moista – muun muassa loistokaudet 1800-luvun puolivälissä ja 1950-luvulta alkaen.

Tiedätkö missä Nuutajärvi on? Tiesitkö, että Notsjö on Nuutajärvi ruotsiksi? Tiesitkö, että Nuutajärvi on myös kartano, jonka taloudellinen merkitys oli aikoinaan paljon suurempi kuin lasitehtaan? Nuutajärvi on pitkän historiansa aikana valmistanut melkein mitä vain ikkunalasista filigraanilasiin, apteekkilasista ravintolalasiin, Kaj Franckin puristelasista Oiva Toikan Lintuihin. Tiesitkö, että vaikka tehdas lopetetaan, työskentelee Nuutajärvellä edelleen toistakymmentä lasimuotoilijaa ja -taiteilijaa? Tiedätkö, että Nuutajärvellä voi opiskella lasinpuhaltajaksi?

Vastaus näihin ja tietoa moneen muuhun Nuutajärven lasia koskevaan kysymykseen on löytynyt Suomen lasimuseon vuoden 2014 päänäyttelystä 16.5. – 31.12.2014.

Näyttely on tarjonnut välähdyksiä tehtaan tuotevalikoimasta, mutta ei kattavaa kokonaiskuvaa Nuutajärven lasitehtaan tuotannosta. Varmaan jokainen kävijä jää kaipaamaan jotain tuttua esinettä, niin laaja on tehtaan tuotanto ollut. Esillä on myös Nuutajärven lasikylän studioissa valmistettuja esineitä. Niissähän Nuutajärven tarina jatkuu edelleen.
Kirjaa ei näyttelyyn liittynyt, joten edelleenkin tiedot Nuutajärvestä on löydettävissä näistä teoksista:

Vilho Annala: Suomen lasiteollisuus I. Tehtaan historia 1793 – 1809.

Vilho Annala: Suomen lasiteollisuus II, osa II eli kirjasarjan kolmas nide.

Tehtaan historia 1809 – 1948, jolloin kirja on julkaistu.

Kansallismuseon kirja ”Nuutajärvi – kartano ja lasipruuki” vuodelta 1983.

Tehtaan omistaneen Hackmanin kirja ”200 vuotta suomalaista lasia” vuodelta 1993.

Oppi Untracht´in kirja vaimostaan Saara Hopeasta sisältää paljon tietoa Nuutajärven lasitehtaasta laajemminkin, julkaistu 1988 ja toinen painos 2000.

 

Nuutajärvi – Päättymätön tarina –näyttely on esillä

Suomen lasimuseossa Riihimäellä vuoden loppuun asti.

 

 

Soikea muottiin puhallettu väritön viinapullo vuodelta 1860,

jonka toisella puolella on kohokuviona humalassa oleva mies

ja toisella puolella teksti KORPO MIKO 1860.

 

Nuutajärvi on tunnettu filigraanilasista, jonka valmistuksen

huippukausi oli 1800-luvun puolivälissä. Kaj Franckin johdolla

filigraaniesineiden valmistus elvytettiin 1950- ja 60-lukujen taitteessa.

Tämän tammenlehtikaiverruksilla koristellun

karahvin malli englantilaista alkuperää

ja se oli suosittu koko 1800-luvun.

 

 

 

Helsinki-aiheinen verhokristallikolpakko.

  

Tämä kolpakko on muisto Imatralta.

 

Nuutajärvellä valmistettiin myös lyhyehkön ajan

1860- ja 70-luvuilla posliinia tai tarkemmin fajanssia.

 

Aikanaan myös vaatimattomien rakennelmien suunnitelmat

tehtiin niin taitavasti, että niitä voi pitää taideteoksina.

Oiva Toikan muotoileman Flora –sarjan juomalasin

metallinen muotti on kolmiosainen.

Nuutajärven vanhan neulavadin muotti

on uusittu niinkin myöhään kuin 4.7.55.

 

Lauri on saanut tämän pullon päästessään sodasta siviliin 1944.

Kuvakulman vaihdos tuo tästä maljasta uusia piirteitä esiin.

  

Vanhaa lasiesineiden myyntitiskiä esittävä näyttelykokonaisuus.

 

 

Olavi Nurminen työskenteli Nuutajärvellä lasinpuhaltajana, mutta hän

myös muotoili jonkin verran omia esineitä. Keskellä oleva esine on

hänen tuotantoaan, vasemmalla Gunnel Nymanin Serpentiini-maljakko

ja oikealla on Kaj Franckin Kaisla –ilmafiligraanimaljakko.

Kaj Franckin Ruutana.

Nuutajärven värikkäitä.

Oiva Toikan Oz –taidelasiesineet olivat tuotannossa 1995-1996.

Toikan Lollipoppeja.

 

Toikan linnut olivat erittäin keskeisiä esineitä

Nuutajärven lasitehtaan viimeisten vuosien tuotannossa.

 

Lasisten lintujen muotoilun aloitti Nuutajärvellä Kaj Franck.

Tällä pöydällä on myös Giorgio Vignan ja Anu Penttisen

muotoilemia lintuja.

Kerttu Nurmisen lasitauluja vuodelta 1998:

Giardini Segreti (kevät), Basilica (kesä), Pozzi e Ponti (syksy).

Heikki Orvolan filigraanilasiesineitä.

Vasemmalla on Alma Jantusen Bonsaipuu ja

oikealla Markko Salon Diiva-sarjan esineitä.

Etualalla Markku Salon muotoilemia esineitä.

 

Etualalla Kaj Franckin näyttelyesine vuodelta 1971

ja takana Markku Salon Fiini kummeli vuodelta 1987.

Johannes Rantasalon Kolme pientä elefanttia.

Kari Alakosken Heijastus on toteutettu Lasikomppanian lasihytissä.

Alakoskihan myös opetti Nuutajärven lasikoulussa.

Yrsa ja Ilse Lindqvistin Modernica filigran vuodelta 2009.

Camilla Mobergin Gaia vuodelta 2010.

Markku Salon Doris vuodelta 1994.

Gunnel Nyman liitetään usein nimenomaan Nuutajärveen,

vaikka hän työskenteli myös Riihimäellä, Karhulassa ja Iittalassa.

Heikki Viinikaisen Too High to Fly vuodelta 2014.

 

Vasemmalla Pentti Santalahden esineitä ja oikealla

Jaakko Niemen Kaapo ja Lyyli, joista on olemassa

useita erilaisia versioita.

 

Markku Salon lasitaidetta vuodelta 1991: Aamu yön jälkeen.

Eräs maailman viime vuosien tunnetuimmista lasitaiteilijoista on

yhdysvaltalainen Dale Chihuly, joka työsti Nuutajärvellä

Chihuly Over Venice –teoskokonaisuutta vuonna 1995.

Chihuly:in työryhmä on työskennellyt Nuutajärvellä myöhemminkin.