Lasinkeräilijän Blogi: Karhulan teollisen historian muistelua Tampereella

Työväenmuseo Werstaan sisäänkäynti vanhalla Finlaysonin tehdasalueella.

Työväenmuseo Verstaassa Tampereella on esillä Karhu ja Tähti –näyttely, joka esittelee Karhulan teollista historiaa sadan vuoden ajalta otsikolla ”Työtä, leipää ja menestystä”. Kymijoen suuhun, tai oikeastaan suistoon, syntyi teollisuutta jo 1800-luvun puolivälissä ja Kymin kunnasta erotettiin Kotkan kaupunki vuonna 1879. Itäisimmän jokihaaran länsipuolelle Karhulanniemeen perusti William Ruth sahan 1887. Myöhemmin hänen johdollaan rakennettiin uudenaikainen höyrysaha, tiilitehdas, puuhiomo, lasitehdas ja konepaja. Osa näistä tehtaista rakennettiin jokihaaran itäpuolelle. Tuotantolaitoksista muodostui Karhula osakeyhtiö vuonna 1902. Tehtaat siirtyivät A. Ahlströmin omistukseen 1915 ja Karhula osakeyhtiö fuusioitiin Ahlströmiin 1941.

Lasitehdas valmistui 1888 ja jo 1910-luvulla se oli johtava talous- ja ikkunalasin valmistaja Suomessa: Tehdas valmisti myös kristallia. Suomi oli silloin osa Venäjää ja tuotannosta vietiinkin iso osa Pietarin alueelle ja muualle Venäjälle. Vuonna 1917 Ahlström osti myös Iittalan lasitehtaan ja Karhula-Iittalan lasitehdas –brändi eli 1950-luvulle asti.

Karhulan kauppala erotettiin Kymin kunnasta 1951 ja jo vuonna 1977 nämä kolme kuntaa liitettiin ”Kolmen koon koplauksessa” takaisin yhdeksi kunnaksi Kotkan nimen alle. Haapasaaren kunta oli erotettu Kymin kunnasta 1913 ja se liittyi Kotkaan 1974.

Karhulan tehdasalueen nykyisten yritysten yhteistyöelimeksi perustettu Karhulan teollisuuspuistoyhdistys on tuottanut tämän Karhu ja tähti –näyttelyn, joka koottiin alun perin Kymenlaakson museoon Kotkaan, jossa se oli esillä alkuvuodesta 2012. Työn on toteuttanut Mediatehdas Dakar Oy. Näyttelyn käsiohjelmassa yhtiön tuotantojohtaja Hannu Oksanen kirjoittaa: ”Minun historiani on täällä vain vajaat kymmen vuotta. Ystävälläni Olli Falckilla on takanaan paljon enemmän, yli 100 vuotta. Ollin isoisän isä tuli William Ruthin palvelukseen 1800-luvun loppupuolella. Hänen jälkeensä portista astui isoisä, sitten isä. Ollin äiti syntyi William Ruthin kadulla, punaisessa talossa. Ollin isä valvoi lasivillatehtaan purkutyöt 1982, Olli lasitehtaan 2010. Hän on edelleen portin sisäpuolella ja huolehtii nyt Ahlströmin omaisuudesta. Kun Olli kertoi elämästään Karhu ja Tähti –videoteokseen, hänen selkänsä takana rikottiin lasiuunia, se oli Ollin suunnittelema. Uunin suulla oli hyytynyt lasikyynel, kyynel nousi myös Ollin silmään.”

Esineitä ei näyttelyssä ole kovin paljoa, mutta valokuvia, vanhoja elokuvia ja videoteos muodostavat tutustumisen arvoisen kokonaisuuden. Näyttely on esillä Tampereella 7.1.2014 asti. Työväenmuseo Werstaaseen on aina vapaa pääsy ja samalla pääsee tutustumaan myös Tampereen tekstiiliteollisuuden historiaan.