Lasinkeräilijän Blogi: Kuvia Arni Aromaan Hybrid-näyttelystä

Aromaan Hybridi-näyttelyä Suomen lasimuseossa. Etualalla Alkueläimiä.

Teollisena muotoilijana ja kuvanveistäjänä työskentelevä Aromaa sai yhteydenoton lasimuseosta noin vuosi sitten ja hänelle ehdotettiin näyttelyn pitämistä Suomen lasimuseossa. ”Enhän minä ole lasitaiteilija” oli Aromaan ensimmäinen ajatus, mutta hetken mietittyään hän totesi käyttävänsä paljonkin lasia yhtenä teostensa osana.

Kuvanveistäjä ja teollinen muotoilija Arni Aromaa.

Keramiikka on ollut hallitseva materiaali hänen teoksissaan ja monesti keramiikkaesineiden pintaa peittää lasitus. Lasitus voi olla hyvin olennainen osa keramiikkateoksen taiteellisessa toteutuksessa, kun taas käyttökeramiikassa se voi yksinkertaisimmillaan olla vain kulutusta kestävä savipinnan peite, joka sivellään esineen pintaan ja poltetaan siihen kiinni.

Tässä näyttelyssä lasilla on paljon isompi rooli kuin pelkkä lasite. Arni Aromaa kertoi tehneensä kymmenen vuoden aikana paljon kokeiluja lasin ja keramiikan yhdistämisessä. Lasitteissa polttovaihe voi kokeiluissa välillä yllättää, eikä lopputulos ole aina sitä mikä oli oletus, mutta lasin yhdistäminen keramiikkaan tuo lisää yllätyksiä. Perinteisiä lasinvalmistustekniikoita hän ei käytä. Lasimateriaalina Aromaa käyttää Iittalan lasitehtaan pinttiä eli tuotannosta hylättyjä lasiesineitä tai niiden osia sirpaleina.

- Ollessani lapsi, meillä oli kotiapulainen, joka oli kiinnostunut keramiikasta ja hän opetti minutkin työstämään sitä, kertoo Arni Aromaa varhaisimmasta muistosta, joka on johdattanut taidekäsityön tekemiseen.

- Oma keramiikan tekeminen oli pitkään tauolla, mutta parikymmentä vuotta sitten palasin uudestaan keramiikan pariin.

Keramiikkateoksensa hän valmistaa muotteihin valaen tai prässäten ja suuremmat teokset käsin rakentaen.

- Ihailin lapsena Ericssonin puhelimen muotoja ja ehkä siitä on kasvanut päätös lähteä opiskelemaan teolliseksi muotoilijaksi, muistelee Aromaa.

1960- ja 70-luvuilla melkein kaikki Suomessa käytössä olleet puhelimet olivat noita Ericssonin valmistamia.

Aromaa kertoo kuulleensa jossain seminaarissa sloganin Art is research for design, jonka hän kääntäisi omassa työskentelyssään nyt toisin päin: Design is research for art. Hän työskentelee teollisena muotoilijana omassa suunnittelutoimistossaan ja tekee sen rinnalla kuvanveistotaidetta päämateriaalinaan keramiikka, mutta se ohella myös lasia ja puuta.

- Taide ja design ovat Suomessa limittyneet toisiinsa, samat tekijät ovat olleet usein sekä taiteilijoita että muotoilijoita.

Lasitehtaatkin käyttivät pitkään muiden alojen taiteilijoita mallisuunnittelijoina hankekohtaisesti ennen kuin palkkasivat omia muotoilijoita. Eikä siitä ole niin kauaa kuin esineiden suunnittelijoita vielä kutsuttiin lasitehtaalaisten keskuudessa taiteilijoiksi, eikä muotoilijoiksi.

Näyttelyn nimi Hybridi on nykyään tuttu termi autojen käyttövoimaratkaisuna, mutta Hybridi on alkujaan biologian termi. Sen suomalainen vastine risteymä on Kielitoimiston sanakirjan mukaan kahden perimältään erilaisen yksilön – eläimen tai kasvin – jälkeläinen. Hybridillä on paljon laajentunutta käyttöä, jolle Kielitoimiston sanakirja esittää synonyymeiksi sanat yhdistelmä ja sekamuoto.

Näyttely on esillä Suomen lasimuseon kolmannessa kerroksessa Riihimäellä tämä vuoden loppuun asti.