Riihimäen punaisia

 

Helena Tynell: Onnenlehti, vasemmalla (tulen)punainen versio ja oikealla rubiininpunainen versio.

On onnenkauppaa, toistuuko lasiesineen värisävy katsojan tietokoneella tai kännykällä aivan samanlaisena kuin alkuperäinen esine on. Paljon riippuu siitä, millainen valaistus on kuvaustilanteessa ja onko valkotasapaino säädetty oikein vai käytetäänkö automaattiasetusta ja valotetaanko kuva oikein vai luotetaanko sokeasti automaattivalotukseen? Jos nettijulkaisua tehdessä kuvan sävyjä korjaillaan, niin osataanko se tehdä oikein ja onko käytetty näyttö riittävän laadukas kuvien sävykorjailuun? Kolmas lenkki tässä ketjussa on kuvien katseluun käytetty näyttö: onko se säädetty oikein ja riittääkö sen laatu? Siksi ei kuvia omasta laitteesta katsoessaan voi olla varma toistuvatko kuvan värisävyt alkuperäisinä. Joskus voi käydä niin, että kahden eri kuvaajan kuvia katsoessaan esineet näyttävät niissä eri sävyisiltä, vaikka oikeasti ne ovat ihan saman värisiä, mutta virhe yhdessä tai useammassa kuvaus-julkaisu-katselu -ketjun kohdassa vääristää lopputuloksen.

Punainen lasi vaatii toisen lämmityskerran ja on melko tavallista, ettei lämpö jakaudu tasaisesti, vaan paikoitellen jää kellertäviä kohtia.

Ohessa on Riihimäen Lasin punaisia lasiesineitä, mutta niissäkin on isoja sävyeroja, vaikka kuvauspaikka ja -ajankohta on sama kaikissa. Kuvia ei ole korjailtu kuvaamisen jälkeen.

"Ei värillä ole väliä, kunhan se on punainen, sanoi entinen mies autokaupassa”.

Helena Tynell: Päivänkukka, vasemmalla punainen ja oikealla rubiininpunainen versio.

Erkkitapio Siiroinen: Kasperi-maljakko, matalampi versio.

Lasiesineen takaa tuleva valo muuttaa selvästi sen luonnetta.