Sivut

lauantai 2. joulukuuta 2023

Kaksi Göran Hongellin maljakkoa

 

Kaksi Karhulan lasitehtaan valmistamaa Göran Hongellin muotoilemaa maljakkoa.

Blogin lukija lähetti pari kuvaa ja anekdootin isoisästään:

Hei ! Hyvää huomenta Brysselistä. Saisinko kysyä tunnistusta tälle kristallimaljakolle ? Isoisäni Matti Murto oli Karhulan lasitehtaalla töissä ja sekoitti värin tähän maljakkoon. Niitä tehtiin kuulemma 12 kpl. Yksi meni rikki, yksi lasitehtaan omiin kokoelmiin, yhden osti Matti Kymin Ampumaseuran kiertopalkinnoksi "Matin malja" -nimellä. Kaverit valittivat kun Matti ja poikansa Lauri voittivat kaikki palkinnot. Matti sanoi että treenatkaa, se joka voittaa "Matin maljan" kolme kertaa, saa omakseen. Matti voitti 3 ampumakisaa peräkkäin ja sai maljakon itselleen.. Luulisin että 1920-30 lukua ? Maljakot menivät johonkin näyttelyyn ulkomaille ja ne loput 9 kpl myytiin sitten.

Juhan lähettämä kuva hänen maljakostaan.

Polkupyöräilyyn tarvittiin aikanaan poliisin lupa; Poliisimuseossa on esillä Tampereella on vielä 1950-luvun alkupuolella myönnetty lupa-asiakirja: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/1950-luvulla-polkupyorailyyn-tarvittiin-poliisin-lupa-kasi-piti-nostaa-ylos-jos-aikoi-pysahtya/7110234

Tässä dokumentti vuodelta 1925: "Lasinsulattaja Matti Murto". Lasinpuhaltaja vedetty yli, liekö ammattinimike vaihtunut?


Kiitokset Juhalle tekstistä ja kuvista!

Aloituskuvan maljakkopari on toisesta kokoelmasta, mutta isompi niistä on samanlainen kuin anekdootin lähettäneen Juhan maljakko. Maljakkoparin pienemmässä maljakossa on sama koristekuvio kuin isommassakin. Isommassa on kuusi fasettia ja jokaisessa on tuo koriste, pienemmässä on neljä fasettia ja kaikissa niissä on tuo kaiverrettu/hiottu koriste.

Ruskeanlila väri nimettiin Karhulassa pariisinväriksi. Markkinointimielessä muillekin väreille annettiin eksoottisia nimiä: Marokon ruskea, Rion ruskea, Havannan keltainen, Azurin sininen. 

Hongellin muotoilema Karhulan maljakko 5521 on tullut mallistoon 1930-luvun alkupuolella. Kumpaakaan aloituskuvan maljakoista ei löydy vielä vuoden 1933 kristalliesineiden kuvastosta.

Göran Hongellin hiottuja pariisin- ja marokonvärisiä kristallimaljakoita. Kuva on Suomen lasimuseon julkaisemasta kirjasta Sata vuotta Karhulan lasia.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti