Lasipäivä aloitti kesän

 

Eilen vietettiin lasinkeräilijöiden kesän avausta kauniissa säässä Suomen lasimuseon piha-alueilla Riihimäellä. Myyjiä oli reilut sata eli enemmän kuin aikaisemmin ja tapahtumavieraitakin kävi päivän aikana useampi tuhat. Kun on kyse ilmaistapahtumasta, niin tarkkaa kävijämäärää ei pysty ilmoittamaan, mutta suuruusluokka lienee jossain kolmen tuhannen paikkeilla.

Myyjät ovat kaikki Suomen lasimuseon ystävät ry:n jäseniä ja heiltä perittävillä maksuilla SLMY rahoittaa museon esinehankintoja ja julkaisutoimintaa. Tapahtuma järjestetään vapaaehtoisvoimin, eikä tapahtumavierailta peritä pääsymaksua ja pysäköintikin on ilmaista. Museoon oli normaali pääsymaksu päivän aikana.

SLMY:n tapahtumien saaman mediahuomion ja aikaisemmin tapahtumissa käyneiden antamien suositusten ansiosta näihin tapahtumiin tulee aina myös ensikertalaisia, joista osa ei ole koskaan ennen käynyt Suomen lasimuseossa. Näin myyntitapahtumat tekevät museota tunnetummaksi.

Ensimmäisen myyntitapahtuman lasimuseon ystävät järjestivät Helsingissä 1992. Vuodesta 1994 alkaen tapahtumat on järjestetty lasimuseon sisä- ja ulkotiloissa Riihimäellä. Aluksi oli vain yksi Lasipäivä vuodessa eli talvikaudella museon sisällä, mutta vuodesta 2001 alkaen on järjestetty toinen tapahtuma lasimuseon pihalla kesäkauden aikana. Kesätapahtuman nimi on vaihdellut vuosien varrella: Helluntaihulinat, Lasikirpputori sekä Lasi- ja keräilytapahtuma – nykyään myös kesätapahtumat järjestetään Lasipäivä -nimisinä kuten talvitapahtumakin. Kesätapahtumassa saa edelleen myydä muutakin keräilytavaraa kuin vain lasia, kun talvitapahtumassa myyntiartikkeleina ovat vain lasiesineet ja aiheeseen liittyvät julkaisut. Esinetunnistusta on ollut tarjolla vain tammikuun Lasipäivän ohjelmassa.

Ensimmäiset myyjät aloittivat myyntiosastojensa rakentamisen kuuden maissa aamulla. Ohessa kuvia suurinpiirtein aikajärjestyksessä:

Kaj Franckin Lehtokurppa.

Maalaamalla koristeltua lasia.

Göran Hongellin muotoilemaa kampauspöydän esineistöä.

Helena Tynellin Päivänkukan kolme väriversiota.

 

Pertti Metsälampi muotoillut ja Jaakko Liikanen toteuttanut liikelahjaksi valmistetun lasiveistoksen.

 

Göran Hongellin Vala-lasistoa näkee useammin vihreänä kuin värittömästä lasista valmistettuna.

 

Willi ja Kathi Ruth on vuodesta 2006 alkaen tullut Saksasta Lasipäivään myymään pääasiassa suomalaisia design-esineitä.

 

Valke Oy valmisti ikkunalasia 1940–1972. Viimeisenä päivänä lasimassasta muotoiltiin tällaisia muistoesineitä.

Numeroituja Arabian lautasliinarenkaita alkuperäispakkauksessa.

Inkeri Toikan isokokoinen Pastoraali etualalla.

Aimo Okkolinin muotoilema kristallimaljakko.

Kauklahden lasitehtaan iso maljakko.

Hilkka-Liisa Aholan piirtämä kaiverruskoristelu Nuutajärven maljakossa.

Isokokoinen vaaleansinisestä opaalilasista tehty lampunkupu on todennäköisesti Kauklahden lasitehtaan valmistama ja vaneripakkauskin on todennäköisesti alkuperäinen.

 

Lasitaiteilija ja lasinpuhaltaja Kari Alakoski myi omaa tuotantoaan.

 

Nämä ovat maljakot on suunnitellut valaisinsuunnittelijana tunnettu Jukka Korpihete ja puhaltanut Alakoski.

Alakosken Twist-taide-esineitä.

 

 

Aika hempeitä.

Risto Granlund myi suunnittelemiaan lasiesineitä.

Juha Juselius myi omaa tuotantoaan ja myös vanhempaa lasia.

Sami Lehtimäki myi oman SamArt Glass –brändin tuotantoa.

Suomalaista taideteollisuutta käsitteleviä julkaisuja oli myös tarjolla.

Valaisimiakin on ostettavissa.

Museo myy Nanny Still –näyttelyn seinillä olleita isokokoisia kuvasuurennoksia Stillin muotoilemista esineitä.

Okkolinia.

Sympaattinen pikkukarahvi.

Vanha Imatran pokaalimaljakko.

Hyvä karahvivalikoima.

Turun posliinitehtaan pikkukannu.

Aimo Okkolin työskenteli kaivertajana ja hiojana ennen muotoilijan uraansa. Hän on toteuttanut tämän maljakon koristelun 1940.

Tänä vuonna oli museon Klaas-ravintolan lisäksi tarjolla thai-wokkia ja lihasoppaa kahden yrittäjän teltoilla museon pohjoissivulla.

Jukka Viuha ja Jalmari Falck myivät Riihilasi-brändin nimissä valmistamiaan lasiesineitä.

Aamulla myyntipöydät olivat täpötäynnä, mutta iltapäivällä alkoi tälläkin myyntipöydällä olla jo tyhjiä aukkoja.

Friedl Holzer-Kjellberg on muotoillut tämän keramiikkamaljan, jossa on hieno lasite.

Tuo ehkä uniikki kristallimaljakko on tehty samanlaisesta aihiosta kuin Kullero-maljakko.

Takana oikealla näkyy osasto, jolla oli myytävänä tauluja ja veistoksia.

Mahtavankokoinen kristallimaljakko on Karhulassa valmistettu.

Okkolinin ja Wirkkalan klassikoita.

Kahden jälkeen iltapäivällä ostajien määrä alkoi vähetä, vaikka kyllä kauppaa tehtiin kolmeen asti.

Tapahtuman järjestäneen Suomen lasimuseon ystävät ry:n info-pöydässä jaettiin yhdistyksen jäsenille Suomalaisen lasin vuosikirjoja 2023 ja myytiin aikaisempien vuosien painoksia. Kuvassa talkoolaisista Mira Ahjoniemi ja Sirpa Leppänen.