Sivut

sunnuntai 11. joulukuuta 2022

Jungellin laakea malja

 

Rikhard Jungellin muotoilema malja 5027. Sen halkaisija on 29 cm ja korkeus 11 cm. Esineen pohjassa on signeeraus vuodelta -37.


Rikhard Jungell aloitti Karhulan lasitehtaalla oppipoikana 1910-luvulla. Jossain yhteyksissä hänen etunimensä on kirjoitettu muodossa Richard. Jungell eteni hiojamestariksi ja hiomon työnjohtajaksi. 1930-luvulla Jungell työskenteli myös muotoilijana.


 

Suomen lasimuseon julkaisemassa kirjassa ”Sata vuotta Karhulan lasia” kirjoitetaan Pariisin maailmannäyttelyyn 1937 liittyen:

Pariisin näyttelystä puhuttaessa on muistettava hiojamestari Richard Jungellin osuus niin esineiden valmistuksessa kuin muotoilussa. Hän tuli jo 13-vuotiaana tehtaalle töihin, pääsi hiojaoppilaaksi ja tuli 31-vuotiaana hiojamestariksi. V. 1935 hänestä tuli Karhulan lasihiomon ylimestari. Jungell oli ensimmäisiä, jotka siirtyivät uuteen pelkistettyyn hiontaan ja hänen muotoilemansa esineet selkeine pintoineen edustivat edistyksellisintä muotoilua Karhulan 30-luvun tuotannossa.

Jungell oli ollut mukana jo Barcelonan maailmannäyttelyn esineistön valmistamisessa ja oli osallisena Karhulan saamaan Medalia de Oro –palkintoon. Suomi ei vielä tuolloin saanut mainetta muotoilumaana vaan nimenomaan korkean laadun ja ammattitaidon vaalijana. Osa Pariisin Grand Prix-palkinnon tuomasta kunniasta kuuluu myös Jungellille, mutta nyt hän edusti sekä korkeaa ammattitaitoa että muotoilua.

Vuonna 1938 Karhulan tehtailla kehitettiin uusi kaunis väri merivihreä. Karhula oli aloittanut myyntikampanjan Yhdysvalloissa. Yhdysvaltalainen John Junge oli perustanut Finlands Ceramics and Glass Corporation –nimisen toiminimen ja tilasi Karhulasta suuria määriä sileitä ja kaiverrettuja maljakoita, jotka Hongell oli suunnitellut ja joihin usein oli kivihiottu (ns. Lehto-kaiverrus) suomalaisaiheisia maalaiskuvia. Hintataso oli kuitenkin liian korkea, jotta myynti olisi onnistunut. Sota tuli väliin ja vienti keskeytyi.

Jungellin malja on tehty merenvihreästä lasista.


Kuva Suomen lasimuseon julkaisemasta kirjasta ”Sata vuotta Karhulan lasia”.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti