Saara Sappisen jälkiruokamaljat

 

Karhula-Iittalan valmistamia Saara Sappisen jälkiruokamaljoja.

Saara Sappinen urasta ja tuotannosta ei helposti löydy tietoja, mutta hänen puristelasisiet jälkiruokamaljansa tunnetaan hyvin. Oheisten lasien seurana on Karhula-Iittalan alkuperäispakkaus 1950-luvulta. Risto Aallon kirjoittama artikkeli "Aadan lasikulhot" on julkaistu Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2016 ja sen mukaan malja löytyy vuoden 1956 hinnastosta nimellä jäätelömalja. Vuoden 1959 hinnastossa se on tuotenumerolla 1360 ja nimellä jälkiruokamalja. Ahlströmin omistaman Karhula-Iittalan ja Riihimäen Lasin toimialajärjestelyissä valmistus siirtyi Riihimäelle. Riihimäen hinnastossa 1961 tämä jälkiruokamalja on numerolla 5483 ja suluissa on Karhula-Iitalan tuotenumero K 1360, joka viittaisi siihen, että niitä olisi valmistettu nimenomaan Karhulassa. Riihimäellä näitä valmistettiin vuoteen 1976 asti.

Maljan korkeus on noin 5,5 cm ja halkaisija noin 10 cm.

Iittalan lasitehtaan 125-vuotisjuhlakirjassa "Suomalaisen lasin juhlaa" Sappisesta kirjoitetaan näin: ”Tapio Wirkkalasta tuli vuonna 1954 Karhula-Iittalan taiteellinen johtaja, ja monet aikaisemmin Hongellille kuuluneet työt vanhojen mallien uudistamisesta puristelasin muotoiluun siirtyivät Wirkkalalle. Koska Wirkkalalla oli paljon tehtäviä myös Iittalan lasitehtaan ulkopuolella, hänen avukseen palkattiin sisustusarkkitehti Saara Sappinen.” 

Sappisen jälkiruokamaljoja alkuperäispakkauksineen.

Ja toisessa kohtaa näin: ”Iittala järjesti vuosittain asiakaskursseja, joilla kerrottiin tehtaan toiminnasta ja tuotteista. Vuoden 1954 syksyn kurssiohjelma valaisee silloin työskennelleiden muotoilijoiden roolia. Tapio Wirkkala esitelmöi lasitaiteesta, Göran Hongell käyttölasista, Saara Sappinen lasista kodin sisustuksessa ja Timo Sarpaneva lasista myymälässä.” Noilla kursseilla koulutettiin lähinnä jälleenmyyjien henkiökuntaa.

Sappisen muotoilemia jalkalaseja. Kuva on Iittalan 125-vuotisjuhlakirjasta.

Kirjan lopussa esitellään pienin kuvin Iittalan tuotantoa ja Sappiselta on valittu jalkalasipari vuodelta 1955. Ilmeisesti hän työskenteli Iittalassa vain 1954-55.

Saara Sappinen osallistui Tapio Wirkkalan ideoiman Löytö-sarjan suunnitteluun yhdessä TW:n ja Erkki Vesannon kanssa.

Onko Saara Sappinen muotoillut muitakin lasiesineitä?

Taideteollisuusnäyttelyssä 1953 on ollut esillä Sappisen suunnittelema jalkalamppu.

Sappinen toimi tuntiopettajana Taideteollisessa oppilaitoksessa 1960- ja 70-luvuilla. Vuonna 1930 syntynyt Sappinen kuoli 2018.

Kaija Koiviston kirjassa Kolme tarinaa lasista kerrotaan, että Iittalassa alettiin suunnitella talouslasien vähittäismyyntipakkauksia vuonna 1956, kun oli huomattu, että Nuutajärven onnistuneet pakkaukset olivat lisänneet myyntiä. Ensimmäiset pakkaukset suunniteltiin Tapio Wirkkalan puristejuomalaseille 4090 ja Saara Sappisen jälkiruokamaljoille 4330.

LISÄYS 4.11.2022:

Blogin lukija lähetti kaksi kuvaa, jotka hän on ottanut Designmuseossa kesällä 2021 esillä olleesta Iittala – Kaleidoscope –näyttelystä. Jälkiruokamaljojen ohessa näyttelyssä oli esillä ryyppylaseja (?) ja viisiosainen mausteikko. KIITOKSET HEIKILLE KUVISTA!

Tuon näyttelyn yhteydessä julkaistiin myös Iittalan brändiä markkinoiva kirja, jonka tekijät Florencia Colombo ja Ville Kokkonen olivat myös tuon näyttelyn suunnittelijat. Kirjan henkilöhakemistossa ei ole Saara Sappisen nimeä.

Korjaus 14.11.2022: Saara Sappinen löytyy henkilöhakemistosta, mutta ei aakkosjärjestyksen mukaisesti, vaan S-kirjaimen kohdalla ensimmäisenä.

Kuva on Iittala – Kaleidosope näyttelystä, joka olki esillä Designmuseossa kesällä 2021.

 

Nuo ryyppylasit (vai kynttilänjalat?) on merkitty tekstissä Iittalassa valmistetuiksi, mutta tuotenumeron mukaan ne olisi kuitenkin Karhulan lasitehtaassa valmistettuja?

 

Saara Sappisen puristelasiset ryyppylasit (vai kynttilänjalat?) K-582.