Hallan työnjohtajien kunniapalkinto

 

Göran Hongellin muotoilema GH-20 –maljakon 16 cm korkea sininen versio. Hallan työnjohtajien kunniapalkinto.

Göran Hongell työskenteli A. Ahlström Oy:n Karhulan tehtaiden lasitehtaalla vuodesta 1932 ensin taiteellisena neuvonantajana sitten muotoilijana ja sodan jälkeen koko Ahlström-yhtymän taiteellisena johtajana. Osa Karhulassa tuotannossa olleiden esineiden valmistuksesta siirrettiin Iittalaan tehtaiden keskinäisen työnjaon muuttuessa. Kaikkia Hongellin suunnittelemia esineitä ei valmistettu alunperinkään Karhulassa, vaan ne menivät heti tuotantoon Iittalassa.

Yksinkertaista maljakkoa GH-20 on valmistettu Iittalassa vuodesta 1950 alkaen. Siitä on monta kokoversiota, ainakin 120, 140, 160, 200 ja 265 mm korkeat versiot ovat olleet tuotannossa. Suurin osa on valmistettu värittömästä kristallista, mutta myös sinisiä ja vihreitä versioita on olemassa. Usein näiden kylkeen on kaiverrettu erilaisia kuvia ja tekstejä. Kaiverruskoristelu tehtiin Karhulassa 1950-luvun alkupuolelle asti.

Geometrisen maljakon pohjan taitokseenkin on tehty pienet fasetoinnit.

 

Oheinen sininen maljakko on 14 cm korkuinen ja siinä ei ole koristekuviointia, vaan ainoastaan yksinkertaiset tekstit: ”Kunniapalkinto – Hallan työnjohtajat”.

Kotkan seudulla asuneet yhdistävät sen ensiksi Hallan saarella toimineeseen sahan ja sellutehtaan teollisuuskombinaatiin, mutta Halla Oy on toiminut muuallakin. Wikipedian mukaan:

 

Halla Oy oli vuosina 1875–1932 Kymin kunnassa toiminut metsäteollisuusyritys, joka omisti useita sahalaitoksia. Yhtiö oli alun perin norjalaisomistuksessa, mutta se siirtyi vuonna 1916 Kymi Oy:n hallintaan, koska norjalaisomistajat halusivat luopua useita vuosia tappiollisena toimineesta yrityksestä. Halla Oy fuusioitiin Kymi Oy:hyn vuoden 1933 alussa.

Halla Oy sai alkunsa, kun norjalainen Aslak Holmsen vuokrasi vuonna 1873 Kymijoen suulta Hallansaaren 50 vuodeksi. Holmsen ja kahdeksan hänen yhtiökumppaniaan saivat senaatilta höyrysahan perustamisluvan vuonna 1875 ja Hallan saha aloitti toimintansa vuonna 1876. Sahan toiminta jatkui aina vuoteen 1986 saakka.

Halla-yhtiö rakensi 1910 puutavaran kuljetusta varten uittoreitin Saimaalta Kymijoelle. Reitti alkoi Savitaipaleelta ja kulki vesistöjä pitkin Mäntyharjun ja Vuohijärven kautta Verlaan ja edelleen Voikkaalle. Reitillä tukit jouduttiin kuljettamaan maakannaksen yli rataa pitkin Orraintaipaleessa, Honkataipaleessa, Voikoskella, Verlassa ja Voikkaalla. Pisin näistä kuljetusradoista oli noin kuusi kilometriä pitkä Honkataipaleen rata, jolla käytettiin höyryvetureita. Järviosuuksilla käytettiin hinaajia lauttojen vetämiseen. Hallan kuljetusreitti oli käytössä vuoteen 1976 saakka.

Halla Oy omisti Hallan ja Jumalniemen (1876-1938) sahat Kotkan seudulla, Saksalan (1872-1936) ja Otavan (1891-1918) sahat Mikkelin maalaiskunnassa, Mäntyharjun sahan (1918-1938) sekä Karhonsaaren sahan lähellä Kuopiota. Otavassa sijainnut saha myytiin 1910 Tuukkalan Höyrysaha Oy:lle ja Karhonsaaren saha lopetettiin vuonna 1911. Yhtiöllä oli lisäksi Hallan sellutehdas Hallan saarella, joka suljettiin 1938 Sunilan sellutehtaan käynnistyessä. Halla Oy:llä oli omistuksessaan metsiä noin 112 000 hehtaaria ja sen palveluksessa oli vuonna 1907 noin 1 500 henkilöä.

 

Edelläolevan tekstin ja maljakon valmistusajan perusteella kyseessä voisi todennäköisimmin olla Hallan sahan työnjohtajat 1950-luvulla.