Lasinkeräilijän Blogi: Pitkään odotettu Lasipäivä Riihimäellä

Lauantaina aamupäivällä lasimuseon piha täyttyi lasimyyntitapahtuman väestä.

Viime kesänä Suomen lasimuseon ystävät ry joutui siirtämään Lasipäivän sen normaalista ajankohdasta kesäkuulta elokuulle ja viime tammikuun Lasipäivä jouduttiin perumaan kokonaan koronan vuoksi. Tänäkin kesänä samasta syystä tapahtuma jouduttiin siirtämään elokuulle. Monta muutakin vanhan tavaran myyntitapahtumaa siirtyi tähän samaan ajankohtaan, esim. Karkkilan ja Loimaan rompetapahtumat. Tapahtumien samanaikaisuus pudottaa kaikkien niiden kävijämääriä. Viime päivien korkeat tartuntaluvut osaltaan vähensivät joidenkin halua lähteä muiden seuraan. Iltapäivälle ennustettu sateen uhka vaikutti sekin osaltaan.

Ensimmäiset myyjät tulivat aamulla kuuden jälkeen rakentamaan osastojaan.

Lasipäivän kävijämäärä ei paljon poikennut viime vuoden poikkeusajan määrästä eli tänään Riihimäelle saapui ehkä noin puolet koronaa edeltävän ajan normaalimäärästä.

Aamu oli lämmin ja aurinkoinen, mutta puolen päivän maissa aurinko meni pilveen ja vähitellen pilvet tummenivat ja tuuli yltyi. Sateen uhka sai monet tapahtumavieraista lähtemään pois ja asiakkaiden poistuminen sai osan myyjistä pakkaamaan tavaransa ennenaikaisesti. Sade kuitenkin tuli vasta kahden jälkeen.

Pian aurinko nousi puiden yläpuolella ja alkoi lämmittää.

Myös ensimmäiset ostajat olivat varhain liikkeellä.

Myyntiartikkelien kirjo oli jälleen kerran laaja: laadukkaita lasiesineitä ja keramiikkaa, alan kirjallisuutta sai alennettuun hintaan myös museomyymälästä, valaisimia ja kaikenlaista keräilytavaraa. Lasimuseon ystävien kesätapahtumassahan saa myydä muutakin kuin lasia ja lasikirjallisuutta, toisin kuin tammikuun lasipäivässä.

Ensi tammikuun Lasipäivän järjestäminen varmistuu myöhemmin. Ehkä tauti saadaan loppuvuoden aikana aisoihin ja tartuntamäärät pienemmiksi tai ehkä koronapassi mahdollistaa talvella sisätapahtumien järjestämisen.

Nanny Stillin näyttelyesine 1970-luvulta.

Värilliset kristalli- ja lasiesineet ovat edukseen ulkona.

Suurin osa myyntipaikoista on museon viereisen puistometsän alueella.

Museon etupiha alkoi täyttyä jo hyvissä ajoin ennen ”virallista” alkamisaikaa.

Muotoilija Risto Granlund esineidensä takana, ne ovat Jaakko Liikasen puhaltamia.

Paikkojen välisiä etäisyyksiä ja käytävien leveyttä oli kasvatettu koronaturvallisuuden vuoksi. Samasta syystä osa paikoista oli museon takapihalla.

Museon ravintolalla oli toinen myyntipiste pihalla ja asiapaikoista osa oli ulkona.

Vasemmalla ja keskellä on Göran Hongellin muotoilemaa lasia.

Hauki vesikasvien välissä on metallista tehty pienoisveistos.

Etualalla Jukka Viuha ja taaempana Tommi Ketonen myivät itse tekemiään lasiteoksia.

Graal-tekniikan käyttö on yleistynyt nuorten suomalaisten lasintekijöiden keskuudessa viime vuosina.

Kesän Lasipäiviä on järjestetty aluksi lasikirpputorin nimellä vuodesta 2001 alkaen. Lasi- ja keräilytapahtuman nimellä niitä on järjestetty vuodesta 2005 alkaen. Siitä alkaen on Willi Roth tullut Saksasta myymään Suomen lasimuseon ystävien kesätapahtumaan lasia ja keramiikkaa. Viime vuonna hän ei päässyt matkustamaan Suomen koronarajoitusten vuoksi.