Lasinkeräilijän automatkakohteita: Rajamäen museo

Suomalainen viinapullo 1700-luvulta.

Hyvinge Fabriks Aktie Bolag perusti hiivatehtaan Rajamäelle 1888 ja sivutuotteita syntyi alkoholia, etikkaa ja eetteriä. Paikka valikoitui Hanko-Hyvinkää rautatien vierestä raikasta vettä tuottaneen lähteen läheltä. Kieltolaki tuli voimaan 1918, mikä tiesi hankaluuksia yritykselle. Valtio osti tehtaan 1919.

Luomasen akvarelli Rajamäen tehtaat 1924.

Tehtaiden uudeksi omistajaksi perustettiin Valtion alkoholiliike. Kieltolain aikana valmistettiin alkoholia ainoastaan lääkinnällisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Kehitettiin myös uusia tuoteryhmiä, mm kosmetiikan valmistaminen, joka annettiin teknokemiallisen osaston eli Teknon tehtäväksi. Saksasta hankittiin hajuvesimestari kehittelemään reseptejä.

Kieltolaki kumottiin 1932 ja sen jälkeen alkoi Rajamäen tehtaitten toiminnan kasvu.

Rajamäen Tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryyppi on perustettu 1963 vanhaan viinapolttimoon, mutta yleisölle se avattiin vasta 2017.

Museotilat ovat neljässä kerroksessa ja niiden väleissä on jyrkät kierreportaat, joten museo ei sovellu kaikille.

 

Museo on sijoitettu vanhan viinanpolttimon neljään kerrokseen.

Rakennus kuvan vasemmassa reunassa.

Museo on avoinna vain kesäisin, yhteystiedot löytyvät täältä:

https://www.nurmijarvi.fi/kuntalaisen-palvelut/kulttuuri-ja-vapaa-aika/museo/museot-ja-nayttelyt/tehdas-ja-alkoholimuseo-rajamaen-ryyppi/

Vasemmalla kauniita vanhoja Rajamäen etikkapulloja.

Näitä mahapulloiksi kutsuttaja astioita käytettiin viinan

säilytykseen 1700- ja 1800-luvuilla.

Rajamäen tehdas- ja alkoholimuseo Ryypin toisen kerroksen vitriinejä.

Kieltolain aikana Rajamäellä alettiin valmistaa myös hajuvesiä.

Tietääkö joku ovatko Rajamäellä käytetyt pullot tuontitavaraa?

Esillä on myös yksityisten viinanpolttimojen 1866 -1919 viinapulloja.

Vasemmalla sulfiittispriistä valmistettua viinaa. Tätä

selluloosateollisuuden sivutuotetta kutsuttiin tikkuviinaksi.

Alkon Pöytäviina oli viimeinen tämän lajin tuote. Tuote

poistui valikoimista 2014, mutta jo pitkään ennen sitä

sekin valmistettiin jo ohrasta valmistetusta raaka-aineesta

Suomen Puolustusvoimien ”salainen ase”

kehitettiin ratkaisuksi resurssipulaan.

Suomessakin on valmistettu zubrovkaa,

joka onpuolalainen rukiista valmistettu ja

lännenmaarianheinällä maustettu viina.

Etiketti vasemalla ylhäällä: Sampo-viinaa.

Kölninvesi eli miesten käyttämä eau de cologne on 85

prosenttisesti etanolia. Siksi sitä on käytetty korvikealkoholina,

kun viina oli kallista. Alan miesten nimitys juomalle oli kolina.

Miksi hajuvesipullon muodoksi on valittu
sorsa, vai mikä tämä lintu on?

Neiti Elly Buchholz oli saksalainen kemisti,

joka vastasi Teknon tuotteiden suunnittelusta.

Tässä hänen reseptikirjansa.

Rajamäen tuotantolaitosten nimi oli 1920-luvlla oli Valtion

Alkoholitehdas Keskus. Siksi hajuvesien nimilapuissa on

teksti ”V.A. Keskus T.O. Rajamäki” ja joissain pelkkä ”Keskus”