Gunnel Nymanin lasia esillä Riihimäellä

Gunnel Nyman: Calla. 

Kuva: SLM / Rauno Träskelin.

Fasetin, Ruusunlehden, Serpentiinin, Kallan ja muita suomalaisille läheisiä lasiesineitä suunnitellut Gunnel Nyman oli lasimuotoilun edelläkävijä aikana, jolloin muotoilijan työ oli vasta kehittymässä.

Gunnel Nyman, o.s. Gustafsson (1909–1948) suunnitteli lasia Riihimäen, Karhulan, Iittalan ja Nuutajärven lasitehtaille. Ensimmäiset mallinsa hän suunnitteli Riihimäen lasitehtaalle vuonna 1932 ja viimeiset Nuutajärven lasitehtaalle vuonna 1948. Vuosien 1932–1948 aikana hän ehti suunnitella näille tehtaille monia lasimalleja, joista yhteensä noin 130 otettiin tuotantoon tai ainakin niistä tehtiin koekappaleet. Suurin osa hänen suunnittelemistaan lasiesineistä oli taidelasia: maljakoita tai maljoja, käyttölasia joukossa oli vain vähän. Esineet valmistettiin hytissä vapaasti tai pyörittäen puhaltamalla, koristelutekniikat vaihtelivat.

Perustan Suomen lasitaiteen 1950-luvun maailmanmaineelle loi lasitaiteilija Gunnel Nyman klassikoiksi nousseilla teoksillaan ennen ja jälkeen toisen maailmansodan. Taideteollisuushistorian merkittävin opettaja Arttu Brummer ohjasi lahjakkaan 23 vuotta täyttäneen, huonekalupiirtäjäksi valmistuneen oppilaansa, Riihimäen lasitehtaalle, jossa suunnitteluyhteistyö käynnistyi jo vuonna 1932. Pohjoismaiset vaikutteet jalostuivat hänen teoksissaan ilmiöiksi, jotka puhuttelevat vieläkin ainutlaatuisuudellaan suomalaisen lasin asiantuntijoita, kotimaisia ja kansainvälisiä keräilijöitä sekä museoita.

”Ilmiöiden kauneus” kiteyttää Gunnel Nymanin suhdetta lasiin yksinkertaisuudessaan. Paksun lasin plastisuus, veistoksellisuus, sopusuhtaisuus, valon ja mittasuhteiden oivaltaminen sekä lasimassan kirkkaus korostuivat hänen teoksissaan tasolle, jota tuskin on maassamme sen koomin saavutettu. Hänen viitoittamansa tie innoitti aikanaan ja inspiroi nykyäänkin nuoria muotoilijoita ja taiteilijoita.

Gunnel Nyman: Serpentiini. 

Kuva: SLM / Timo Syrjänen.

Dora Jung oli jo varhain käsite niin kotimaassaan kuin muissakin Pohjoismaissa. Hänen nimensä on liitetty korkeaan laatuun ja hienovaraiseen esteettiseen ilmeeseen. Ominaista Jungille on materiaalilähtöinen suunnittelu sekä käsityömenetelmien kattava hallinta. Vaikutteita töihinsä hän on ammentanut etenkin luonnosta.

Dora Jungin tuotanto kattaa lähes viisi vuosikymmentä, ja hän toimi niin taidekäsityöläisenä kuin tekstiiliteollisuuden suunnittelijanakin. Hänet tunnetaan etenkin kirkollisten tekstiilien suunnittelijana, damastitekniikan taitajana sekä julkisten tilojen monumentaalitekstiilien luojana. Itseään Jung kutsui aina ensisijaisesti ”käsityöläiseksi” ja vasta sen jälkeen ”taiteilijaksi”.

Gunnel Nyman ja Dora Jung olivat ystäviä ja oman alansa mestareita. He pitivät yhteisiä näyttelyitä, mutta eivät milloinkaan tehneet yhteistä taidetta. Silti heidän taiteessaan on nähtävissä muutamia mielenkiintoisia paralleeleja, rinnakkaisilmiöitä.

Muotoilija Gunnel Gustafsson-Nymanista (1909–1948), ja tekstiilitaiteilija Dora Jungista (1906–1980) tuli toisilleen hyvin läheiset ystävät, vaikka yhteisiä vuosia heillä oli vähän. Koulututtavuus muuttui ystävyydeksi opiskeluaikana Taideteollisuuskeskuskoulussa. Gunnel Gustafsson aloitti opiskelut huonekalupiirtäjän linjalla 1928 ja Dora Jung vuotta myöhemmin juuri perustetulla tekstiilitaiteen linjalla. Molemmat valmistuivat vuonna 1932.

 

Gunnel Nyman: Fasetti. Kuva: SLM / Timo Syrjänen.

Kaikki oli mahdollista, uutta ja kiehtovaa 1930-luvulla. Nyman ja Jung ottivat osaa näyttelyihin sekä kotimaassa että ulkomailla, tekivät opintomatkoja ja saivat palkintoja. Molemmat palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937, Gunnel Nyman taidelasista, valaisimista ja huonekaluista ja Dora Jung pellavaisesta damastiliinasta.

Pariisin jälkeen 1938 he saivat näyttelykutsun Taideteollisuusmuseoon Helsinkiin. Yhdeksän vuotta tämän ensimmäisen yhteisnäyttelynsä jälkeen, vuonna 1947, Gunnel Nyman ja Dora Jung järjestivät toisen yhteisen näyttelynsä. Artekissa järjestetyn näyttelyn nimessä korostettiin taiteilijoita ja teoksia yksinkertaisesti: Dora Jung – Kudoksia/Vävnader – Gunnel Nyman – Lasia/Glas. Tässäkin näyttelyssä Jung esitteli pääasiassa sisustustekstiilejä, useita damastiliinoja sekä Katoamattomuus seinätekstiilin. Poikkeuksen tekivät kaksi kirkkotekstiilikangasta Helluntai ja Karitsa. Sota-aikana paperista kudottu Prinsessat seinätekstiilin kuvio oli nyt kudottu pellavasta tabletiksi. Artekin näyttely ja vuonna 1946 Liljevalchissa Ruotsissa esillä ollut näyttely olivat molemmille taiteilijoille varsinainen läpimurto sekä Suomessa että ulkomailla.

Suomen lasimuseon kesänäyttely

Ilmiöiden kauneus – Gunnel Nyman ja Dora Jung

Lasia ja tekstiiliä

3.7. – 25.10.2020