 |
Arvoituksellisen
lasiesineen
korkeus on 19,3 cm ja sen väri
on violettiin vivahtava ruskea.
|
Näin ”poikkeustila-pääsiäisenä”
on aikaa pohtia lasiesineisiin liittyviä arvoituksia. Oheisen lasiesineen
alkuperäinen käyttötarkoitus on epävarma; onko se juoma-astia 1700-luvun
lopulta tai 1800-luvulta vai onko se maljakko? Esineen korkeus on 193 mm korkea
ja suuaukon halkaisija on 151 mm. Se on kierteisrihlattu. Pohja on painettu sisään,
eikä punttelin jälkeä ole kuulattu. Esine on valmistettu yhdellä puhalluskerralla.
Jalkaosa on ontto melko lähelle reunaa asti.
 |
Esine on kierteisrihlattu.
|
Markku Annilan kirjan Vanhat
lasini alussa on esitelty tämän tyyppisiä esineitä, mutta ihan samanlaista ei
kuvissa ole.
 |
Pohja on melkein
piparkakkumaisesti
ontto lähelle reunaa asti.
|
 |
Punttelinjälkeä ei ole
kuulattu.
|
 |
Pitkän ajan kuluessa jalustan
sisälle on kertynyt likaa,
kun sitä on erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta,
puhdistaa.
|
 |
Nykyaikana tätä varmaan
käytettäisiin
maljakkona, mutta se on ehkä alun
perin juoma-astia. Kyllähän
tästä voisi
ainakin olutta juoda.
|
Minä olen näitä alhaalta kapeita ja/tai erikoisen värisiä pitänyt maljakoina. Näitä liikkuu runsaasti.
VastaaPoistaVarsinkin Tukholmassa Odengatan vanhan tavaran myymälöissä näitä on ollut runsaasti. Punttelinjälkeä ei ole hiottu pois. Kyselin tietävätkö missä ja milloin näitä on tehty. Eivät tienneet, mutta arvelivat 1900-luvun alkupuolta. Kukaan ei väittänyt näitä vanhoiksi juoma-astioiksi. Ostinkin poikkeuksellisen suuren (35 cm korkean) rihlatun ja lähellä vanhaa vihreää olevan, komeaksi kukkamaljaksi (ja uteliaisuuttani). Olli
VastaaPoistaKiitos Olli näistä tiedoista. Markku Annilan kirjan mukaan niemenomaa kukkamaljakoksi olisi tehty ilmeisesti myös Nuutajärvellä 1800-luvun lopulla. Kirjan esimerkkimaljakon korkeus on 165 mm. Vähemmän vanhaan lasin perehtyneen on vaikea ajoittaa esinettä, joka on tehty vanhan mallin mukaan, mutta myöhempänä ajankohtana. Kun tästä "myöhemmästä ajankohdastakin" on kulunut jo sata vuotta.
VastaaPoista