Sivut

sunnuntai 12. huhtikuuta 2020

Maljakko vai juoma-astia ?


Arvoituksellisen lasiesineen 
korkeus on 19,3 cm ja sen väri 
on violettiin vivahtava ruskea.


Näin ”poikkeustila-pääsiäisenä” on aikaa pohtia lasiesineisiin liittyviä arvoituksia. Oheisen lasiesineen alkuperäinen käyttötarkoitus on epävarma; onko se juoma-astia 1700-luvun lopulta tai 1800-luvulta vai onko se maljakko? Esineen korkeus on 193 mm korkea ja suuaukon halkaisija on 151 mm. Se on kierteisrihlattu. Pohja on painettu sisään, eikä punttelin jälkeä ole kuulattu. Esine on valmistettu yhdellä puhalluskerralla. Jalkaosa on ontto melko lähelle reunaa asti.

Esine on kierteisrihlattu.

Markku Annilan kirjan Vanhat lasini alussa on esitelty tämän tyyppisiä esineitä, mutta ihan samanlaista ei kuvissa ole.

Pohja on melkein piparkakkumaisesti 
ontto lähelle reunaa asti.

Punttelinjälkeä ei ole kuulattu.

Pitkän ajan kuluessa jalustan sisälle on kertynyt likaa, 
kun sitä on erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta, puhdistaa.


Nykyaikana tätä varmaan käytettäisiin 
maljakkona, mutta se on ehkä alun 
perin juoma-astia. Kyllähän tästä voisi 
ainakin olutta juoda.


3 kommenttia:

  1. Minä olen näitä alhaalta kapeita ja/tai erikoisen värisiä pitänyt maljakoina. Näitä liikkuu runsaasti.

    VastaaPoista
  2. Varsinkin Tukholmassa Odengatan vanhan tavaran myymälöissä näitä on ollut runsaasti. Punttelinjälkeä ei ole hiottu pois. Kyselin tietävätkö missä ja milloin näitä on tehty. Eivät tienneet, mutta arvelivat 1900-luvun alkupuolta. Kukaan ei väittänyt näitä vanhoiksi juoma-astioiksi. Ostinkin poikkeuksellisen suuren (35 cm korkean) rihlatun ja lähellä vanhaa vihreää olevan, komeaksi kukkamaljaksi (ja uteliaisuuttani). Olli

    VastaaPoista
  3. Kiitos Olli näistä tiedoista. Markku Annilan kirjan mukaan niemenomaa kukkamaljakoksi olisi tehty ilmeisesti myös Nuutajärvellä 1800-luvun lopulla. Kirjan esimerkkimaljakon korkeus on 165 mm. Vähemmän vanhaan lasin perehtyneen on vaikea ajoittaa esinettä, joka on tehty vanhan mallin mukaan, mutta myöhempänä ajankohtana. Kun tästä "myöhemmästä ajankohdastakin" on kulunut jo sata vuotta.

    VastaaPoista