Sivut

maanantai 9. joulukuuta 2019

Eric O. W. Ehrströmin lasia esillä Mäntässä



Eric O.W. Ehrströmin omakuva.

Serlachiuksen taidemuseoissa Gustaf ja Gösta on ollut esille viime tammikuusta asti Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide. Kahteen museoon sijoitettu upea näyttelykokonaisuus on todella tutustumisen arvoinen. Näyttelyn esillä olo on jatkettu 3.5.2020 asti. Näyttelystä on myös julkaistu kirja.

Gustaf-museo eli entinen Serlachiuksen 
pääkonttori Mäntän keskustassa.

Eric Otto Woldemar Ehrström oli suomalainen taidetakoja ja koristetaiteilija, joka tunnettiin erityisesti metallinpakotus- ja emalitöistään. Hän suunnitteli myös koruja, lasiesineitä sekä teki käyttö- ja taidegrafiikkaa.
Vuonna 1881 syntynyt Ehrström aloitti opinnot Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1899. Akseli Gallen-Kallelan opissa Ruovedellä hän oli 1899-1900. Gallen-Kallelan neuvosta hän suuntautui kuvataiteen sijaan koristetaiteisiin. Ehrström opiskeli pariisissa taontaa ja metallipakotusta 1901-1902 ja 1908.

Rakennuksen toisen kerroksen hallia.

Ehrström suunnitteli ja valmisti erilaisia pieniä metalliesineitä kuten tuhkakuppeja, lippaita, maljoja, vaaseja ja erilaisia rasioita käyttäen materiaalina kuparia, messinkiä, pronssia tai tinaa. Hän valmisti metallitaontatöitä useisiin rakennuksiin, kuten Hvitträskin taiteilijahuvilaan ja Suur-Merijoen kartanoon Karjalan Kannakselle. Ehrström suunnitteli myös koruja, ja vuonna 1918 hän suunnitteli Suomen kuninkaan kruunun sekä Suomen normaalivaakunan ynnä viranomaisten sinettejä. Vuonna 1927 Ehrström menetti onnettomuudessa oikean kätensä, minkä jälkeen hänen vaimonsa Olga Gummerus-Ehrström, joka itsekin oli monipuolinen ja lahjakas taiteilija, auttoi miestään tämän töissä.

Lasiesineet on sijoitettu oudosti lähes lattian 
tasoon, mistä niiden katselu on hankalaa.

Ehrström oli Taideteollisen keskuskoulun metallinpakotuksen ja siselöinnin opettajana 1904–1905 sekä 1912–1919. Vuonna 1924 hän kirjoitti taideteollisen alan käsikirjan Konsthantverk: Teknisk rådgivare (julkaistu suomeksi nimellä Taideteollisuus: Teknillinen opas) oppikirjaksi käsityökoulujen oppilaille ja alan harrastajille.

Vuonna 1919 Ehrström perusti yhdessä kuvanveistäjä Emil Wikströmin, tehtailija Gösta Serlachiuksen ja takoja Paavo Tynellin kanssa Taidetakomo Taito -nimisen yrityksen (myöhemmin Oy Taito Ab), jonka taideteollisuusosaston johtajana Ehrström toimi.

Lähde: Wikipedia

Eric O.W. Ehrströmin suunnittelemia lasiesineitä.

Eric O.W. Ehrströmin 
suunnittelemia lasiesineitä.

Kustannus W. Hagelstam on julkaissut kirjan Ehrströmistä vuonna 1998 ja siinä kerrotaan, että hän aloitti lasiesineiden suunnittelun 1913 ja hänet palkattiin Karhulan lasitehtaan ensimmäiseksi taitteelliseksi johtajaksi vuonna 1925, mutta se oli vain tilapäinen koeluontoinen työtehtävä.
”Lyhyessa ajassa Ehrström piirsi tehtaalle lukemattomia malleja: vateja, maljakoita, kulhoja, pulloja, kannuja, karahveja, kokonaisia lasistoja, juustokupuja, toelettikalustoja, jne. Toteutuneiden esineiden lasiaines oli tavallisesti harmahtavaa, nk. potaskalasia, muutamissa valmistukseen oli käytetty kirkkaan lasin rinnalla värillistä materiaalia.
Ehrström ei toiminut vain tehtaalla lasisuunnittelijana, vaan kaiversi koristeitaan mm. vanhoihin viinapulloihin. Mainioksi työkaluksi hän oli tähän työhön keksinyt hammaslääkärin poran.”

Lähde: Anna-Liisa Amberg: Käsityön mestari ja teollisuusmies, teoksessa Eric O.W. Ehrström (toim. Katja Hagelstam, Tuija Möttönen, Kati Kivimäki, Anna-Liisa Amberg).

Eric O.W. Ehrströmin suunnittelemia lasiesineitä.

Eric O.W. Ehrströmin 
suunnittelemia lasiesineitä.

Eric O.W. Ehrströmin suunnittelemia lasiesineitä.

Eric O.W. Ehrströmin suunnittelemia lasiesineitä.

Eric O.W. Ehrströmin  kaivertamalla koristelemia pulloja.


Eric O.W. Ehrströmin luonnoksia lasiesineiksi.

Eric O.W. Ehrströmin luonnoksia lasiesineiksi.

Eric O.W. Ehrströmin luonnoksia lasiesineiksi.


Eric O.W. Ehrströmin suunnittelema pikari.

Eric O.W. Ehrströmin suunnittelemia lasiesineitä.

Näkymä museon kolmannesta kerroksesta.

3 kommenttia:

  1. Onko hän siis jopa itse kaivertanut lasinsa? Mistä ovat peräisin, yksityiskokoelmista?

    VastaaPoista
  2. Ei varmaankaan ole kaivertanut kaikkia itse, kyllä Karhulan lasitehtaan valmistamissa esineissä on ammattikaivertajan tekemiä. Hammaslääkärin poralla tehdyt kaiverrukset ovat jonkin verran eroavia. Ainakin nuo ruskeat pullot Ehrström on kaivertanut itse.
    Kelpetsimalja ja -maljakko on lainattu Suomen lasimuseosta, osa esineistä on lainattu Designmuseosta, osan omistaa Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Se omistaa myös esineiden suunnittelupiirustukset. Nyt en muista onko näyttelyssä yksityiskokoelmista lainattuja esineitä.

    VastaaPoista
  3. Suurkiitos jälleen informatiivisesta näyttelyesittelystä, toivottavasti monet taiteenystävät innostuvat vierailemaan Serlachius-museossa sen ansiosta. Itse tutustuin näyttelyyn viime kesänä ja olin sangen vaikutettu. Mitä aarteita meiltä Suomesta vielä löytyykään!

    VastaaPoista