Sivut

maanantai 4. maaliskuuta 2019

Nuutajärven kristallia


Nuutajärven lasitehtaan kristalli-
maljakko, jonka korkeus on 32 cm.


Suomalaiset kristalliesineet eivät ole tällä hetkellä kovin arvostettuja, varsinkaan värittömästä kristallista tehdyt esineet. Toisaalta Aimo Okkolinin muotoilemista värillisistä kristalliesineistä kyllä maksetaan hyviä hintoja. Värittömiä kristallimaljoja ja –maljakoita saa huutokaupoista edullisesti. Nykyään, kun työn hinta on korkea, niin tällaisen esineen valmistaminen tulisi Suomessa niin kalliiksi, ettei sille löytyisi ostajaa.








Vanhoissa kristalliesineissä on runsaasti lyijyä ja hionnan jälkeen kiillotuksessa käytettiin voimakkaita happoja, joten ne eivät olleet kovin ympäristöystävällisiä valmistaa. Valmistusprosessi oli myös terveysriski työntekijöille. Säädökset ovat tiukentuneet, eikä kristallilasia varmaankaan enää tulla koskaan valmistamaan Suomessa. Ulkomaisista aihioistakaan tuskin enää paljon Suomessa hiotaan esineitä, kun saman työn voi teettää jossain halvemman työn maassa. Ehkä näitä vanhoja Suomessa valmistettuja kristalliesineitä aletaan joskus arvostaa?


Oheinen kristallimaljakko on valmistettu Nuutajärvellä 1950-luvun alkupuolella. Aihion malli vanhempi, mutta hiontakuvio on 50-lukulainen. Onkohan hiontakuvion suunnitellut joku tehtaan hiojista? Keitä Nuutajärven hiojia tiedetään 1950-luvun alkupuolelta? Soini Kajander lienee tunnetuin. Hän myös muotoili esineitä yhteistyössä lasinpuhaltaja Olavi Nurmisen kanssa. Heidän yhteinen signeerauksensa oli NK eli Nurminen-Kajander.
Nuutajärven lasitehtaan ja Arabian posliinitehtaan omistanut 
Wärtsilä julkaisi 1950-luvulla A5-kokoista lehteä kauppiaille 
ja myyjille; lehden nimi oli Keramiikka ja lasi. Myöhemmin 
lehti muuttui aikakauslehtikokoiseksi.
Tämä juttu on julkaistu tuossa lehdessä 1950-luvun 
alkupuolella.



LISÄYS 4.3. illalla:
   

Blogin lukija lähetti kuvan Nuutajärven kuvastosta, 
joka on 1950-luvun lopulta tai 60-luvun alusta. 
Siinä on tämä maljakko no 1477 useana eri 
versiona: kolme kokoa ja kuusi erilaista hiontamallia. 
Heikille kiitokset kuvasta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti