Hohto - Suomalainen hopea 1600–1830



Hohto-näyttelyn hopeaesineitä Hämeen linnassa.

 

Hohto-näyttelyn vitriineissä on hyvät selostustekstit.

 

Suomessa toimi 1600–1800-luvuilla 740 hopeaseppäverstasta. Näissä mestarit oppipoikineen takoivat kaikkea mahdollista astioista koruihin ja kirkkohopeisiin. Hämeen linnassa on esillä vielä kuukauden ajan näyttely, joka esittelee heidän töitään.

Monia lasinkeräilijöitä kiinnostavat myös muista materiaaleista valmistetut taideteollisuus- ja taidekäsityöesineet. Joissakin hopeaesineissä on myös lasista valmistettuja osia ja tässäkin näyttelyssä on muutama sellainen esine.

Hopeaseppämestari Henrik Törnström on valmistanut

tämän suolakon 1808–1816 Raahessa.

Onkohan tuo sininen lasiosa valmistettu jossain

Pohjanmaan silloisista lasihyteistä vai tuotu kauempaa?

 

Vasemmalla edessä olevan suolakon

on valmistanut hopeaseppämestari

Olof Robert Lundgren Turussa

1820­–30-luvuilla. Maitolasinen maljaosa

on koristeltu maalaamalla.

 

Näyttelyssä on esillä 217 suomalaisten hopeaseppien valmistamaa esinettä 1600–1860-luvuilta. Kolmasosa näyttelyn esineistä on Suomen kansallismuseon kokoelmista ja kaksi kolmasosaa on lainattu suomalaisten museoiden ja keräilijöiden kokoelmista sekä Nationalmuseumista Tukholmasta.

 

 

Näyttelyn yhteydessä on ilmestynyt myös Hohto – Suomalainen hopea 1600–1830-luvuilta -niminen julkaisu, joka esittelee kotimaisten hopeaseppien taidonnäytteitä asiantuntija-artikkelein sekä upein kuvin. Lähes 400-sivuisen julkaisun artikkelit kertovat kulta- ja hopeaseppien työstä mm. Helsingissä ja Viipurissa, jonka omaleimainen esinekulttuuri poikkesi muista suomalaisista kaupungeista. Lisäksi artikkeleissa käsitellään eri tyylisuuntien näkymistä sekä hopeaesineissä sekä niissä esiintyviä koristeaiheita. Julkaisu on suomen- ja ruotsinkielinen ja sitä myyvät mm. Kansallismuseon ja Hämeen linnan museokaupat.

 

Hohto-teemapäivänä lauantaina 13.10. ohjelmassa on hopeaesineiden arviointia, näyttelyopastuksia, käsityönäytöksiä ja työpajoja. Hopeaesineiden arviointia Linnantuvassa ovat antamassa Berndt Morelius ja Joachim Borgström.

Vitriineissä on myös taustatietoa

esinekohtaisen informaation lisäksi.

 

Hämeenlinnan kaupunki on syntynyt historiallisen Hämeen linnan viereen. Linnan vanhimmat osat ovat 1200-luvun lopulta. Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe vieraili linnassa 1639 ja antoi silloin päätöksen Hämeenlinnan kaupungin perustamisesta. Ruotsin kuningas Kustaa III:n määräyksestä muutettiin Hämeenlinnan kaupunki 1770-luvulla nykyiselle paikalleen. Varikkolinnoitus muutettiin vankilaksi 1837. Päälinna toimi naisvankilana vuoteen 1953 ja kehämuurirakennukset vuoteen 1972 asti. Päälinnan restaurointi museotarkoitukseen aloitettiin 1956 ja se työ valmistui 1979. Kehämuurien ja vallien entistäminen valmistui 1988. Nykyään Hämeen linna on Museoviraston alainen museo.
Lähde: https://www.kansallismuseo.fi/fi/haemeenlinna/etusivu

Hämeen linna eteläisen sisäänkäynnin parkkipaikalta nähtynä.