Sivut

perjantai 19. lokakuuta 2018

Aino ja Alvar Aallon lasia Seinäjoella


Seinäjoen kaupungin omistamaa Aalto-lasikokoelmaa
esillä Seinäjoen Aalto-kirjastossa eli vanhassa kirjastossa.
 
Seinäjoen kaupunki omistaa yli kahdensadan lasiesineen Aalto-kokoelman. Kokoelma perustuu edesmenneen kaupunginarkkitehti Touko Saaren kokoelmaan ja sitä markkinoidaan ”maailman suurimpana Aalto-lasikokoelmana”. Saari ja Alvar Aalto tutustuivat toisiinsa Seinäjoen Aaltokeskuksen monien rakennusvaiheiden aikana 1960-luvulla.
 
 
Seinäjoen kaupunki osti Touko Saaren lasikokoelman monien ristiriitaisten ja suurta yleisöä puhuttaneiden vaiheiden kautta vuonna 1997. Silloinen kaupunginarkkitehti Juhani Lahti on piirtänyt ja luetteloinut liitteenä olevan lasikokoelman yhteistyössä Touko Saaren kanssa. Virallisesti lasikokoelman näyttely avattiin Aallon 100-vuotissyntymän juhlavuonna 1998.
 

Riihimäen kukka on Aino ja Alvar Aallon yhteinen
ehdotus Riihimäen Lasin suunnittelukilpailuun 1933.
Se sai toisen palkinnon pöytäkalustosarjassa.
 
Avajaisten yhteydessä Touko Saari lahjoitti Seinäjoen kaupungille Wäinö Aaltosen muotoileman pronssipään (Alvar Aalto 50 vuotta). Samassa yhteydessä julkistettiin Aallon lasien hankkimiseksi toimeenpannun kansalaiskeräyksen tuotto, joka oli 15 000 markkaa. Aluksi lasikokoelma oli nähtävillä Seinäjoen kaupunginteatterin ylälämpiössä. Nyt kokoelman voi tutustua Aallon kirjastossa, joka sijaitsee uuden kirjaston vieressä ja ne on yhdistetty toisiinsa maanalaisen kellarikerroksen kautta.

 
Näyttely on esillä valoisassa huoneessa, joka sijaitsee sellaisessa paikassa, jonne ei helposti löydä. Aaltokeskuksen alueella ei ole mitään opastetta, joka ohjaisi tänne. Täytyy tietää kokoelman näytteillä olemisesta ja kysellä kirjaston henkilökunnalta, jotta löytää perille. Aaltokeskuksen esitteessä ei ole mitään mainintaa tästä. Visit Seinäjoki –sivustolta kuitenkin löytyy tietoa:

 
https://visitseinajoki.fi/aaltokohteet/aalto-lasikokoelma/
 
 
Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat yhdessä New Yorkin
maailmannäyttelyyn 1939 Aallonkukan, joka koostuu
vadista, kahdesta maljasta sekä maljakosta.
Aallonkukan kaksi osaa punaisesta lasista valmistettuna

 
 
Marjo Kamilan toimittamassa julkaisussa on tietoa Aino ja Alvar Aallon lasimuotoilutyöstä 1930-luvulla sekä tämän kokoelman historiasta. Siinä on mukana piirroskuvina kokoelmaluettelo. Julkaisu on valmistunut vuonna 2013 ja sen jälkeen on saatu uutta tietoa Aaltojen työstä lasimuotoilijoina, esim. Suomalaisen lasin vuosikirjoissa julkaistuissa Igor Herlerin artikkeleissa. Olisikin syytä päivittää tämä Seinäjoen kokoelman julkaisu ja varustaa sen esineluettelo valokuvin.

Bölgeblick-sarjan esineitä läheisesti muistuttavia tuotteita
ovat valmistaneet myös muut kuin Karhula-Iittala.






Bölgeblick-sarjaan kuuluvan karahvin on
suunnitellut Göran Hongell. Hänen ja
Aino Aallon työnjaosta voi lukea
Suomalaisen lasin vuosikirjasta 2018.









Aalto-kirjaston lainaustiski valaisimineen on upea
kokonaisuus. Sen takana näkyy Aalto-
lasikokoelman sisältävän huoneen sisäänkäynti.

1 kommentti:

  1. aaltodesigncollection, Pertti Männistö sisältää huomattavasti enemmän esineitä kuin Seinäjoen Touko Saari-kokoelma.

    VastaaPoista