Sivut

keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Monipuolinen Kotkan Tamburiini


Tamburiinin yrittäjä Tiina Koskenheimo ja taustalla
pieni osa liikkeen lasivalikoimista.
 
Kotkassa ei ole ollut varsinaista antiikkiliikettä sen jälkeen kun Raimo Selenius lopetti. Osto- ja myyntiliike Aarrearkkukin muuttui jokin aika sitten kirpputoriksi. Kotkaan kuuluvan Karhulan puolella on osto- ja myyntiliike Ollin onni, mutta se on nykyään auki vain joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina ja toimii muuten verkkokauppana. Karhulan osto- ja myyntiliike lopetti keväällä. Niinpä Kotkan keskustassa toimiva Tamburiini on kaupungin ainoa vanhan tavaran liike kirpputorien lisäksi. Tai on Karhulan puolella Jokasortti, joka ilmoittaa olevansa ”Käytettyjen tavaroiden myymälä”.
 
Kuvan keskellä erilaisia Nuutajärven Antica-
karahveja ja reunoilla ”köyhän kristallia” eli
vanhaa koristeellista puristelasia.
 
Hieno kannellinen malja on taidokasta puristelasia.

Kurkistus maljan sisälle.

Tamburiinin yrittäjä Tiina Koskenheimo aloitti vanhan tavaran kauppiaana 6 vuotta sitten eli vuonna 2012. Sitä ennen hän oli työskennellyt Starkin sisustuspuolella ja vanhempainvapaan aikana Tiina kävi ostamassa Karhulassa osto- ja myyntiliike Monitasosta huonekaluja ja muita esineitä, joita hän kunnosti ja tuunasi kotonaan. Koskenheimo tutustui Monitason Anna-Leena Yrjölään niin hyvin, että kun Yrjölä halusi lopettaa liikkeen pidon, niin hän tarjosi sitä Tiinalle, joka oli jo palannut takaisin Starkille. Yrittäjävanhempien lapsena Koskenheimo tarttui tilaisuuteen, mutta ei ostanut Yrjölän yritystä, vaan perusti oman yrityksen starttirahan ja Finnveran naisyrittäjälainan turvin. Koskenheimon Tamburiini jatkoi kuitenkin Yrjölän entisen liiketilan vuokralaisena Karhulan Käpylässä.
-        Yrjölän Anna-Leena neuvoi ja opasti alkuvaiheessa vanhan tavaran kaupan käytännön toimissa ja kirjanpidossa. Monet ilot ja tiukan paikan tullen surutkin on jaettu yhdessä, kiittelee Tiina Koskenheimo mentoriaan.

-        Muutenkin meillä on Kotkassa hyvät välit vanhan tavaran kauppiaiden kesken ja aina voi kysyä kollegan näkemystä esimerkiksi Lindforssin Ollilta tai Seleniuksen Raimolta.


Alun perin pankkikonttoriksi suunnitellussa
liiketilassa on useampi huonetila.


Vanhoja lasistoja Tamburiinin hyllyssä.


Vanhoja puristelasista tehtyjä tarjoilulautasia.

Vähän uudempaa, mutta jo muutaman kymmenen
vuoden ikäistä,  kotimaista lasia.

Liikepaikka Karhulan Reinolankadulla oli sen verran syrjäinen, että kesäkuussa 2015 Tamburiini muutti Kotkan keskustaan ns. Liiton taloon kauppakeskus Pasaatin kortteliin. Liitto oli paikallinen SOK:lainen  osuusliike, silloin kun S-ryhmä toimi eri seuduilla paikallisten brändien alla. Kotkan seudun OTK:lainen E-ryhmän osuuskauppa puolestaan oli nimeltään Kyminlaakso. Nykyään on koko maassa S-marketteja ja Sale-myymälöitä jatkamassa osuustoiminnallista vähittäiskauppaa.
 
Kun Tamburiini muutti pois Karhulasta, niin Anna-Leena Yrjölä palasi takaisin vanhaan liiketilaansa ja hän pitää siinä nyt Mummon Puoti -nimistä vanhan tavaran kauppaa.

Mia Vahtera ja taustalla näkyy se osa liikkeestä,
jossa on uusia sisustusesineitä,
mm. Mian tekemiä tekstiilitöitä.

Neljä vuotta sitten Koskenheimo palkkasi avukseen Mia Vaahteran. Hän opiskeli merkonomiksi työn ohessa Tiinan ohjauksessa.

-        Tämän lisäksi olen ottanut harjoittelijoita, kun oppilaitoksista on heitä tarjottu. Monella opiskelijalla on Kotkassa vaikea saada harjoittelupaikkaa ja olen halunnut auttaa tässä. Myös TE-keskuksen kautta tulee nykyään yhteydenottoja työharjoittelun tiimoilta. Harjoittelijat pitää opastaa työhönsä ja tämä aiheuttaa lisätyötä vakinaiselle väelle, siksi monet yritykset eivät nykyään mielellään ota harjoittelijoita, Tiina kertoo.

Alakerran pankkiholvissa on äänilevyosasto,
jonka seinältä löytyy mm. 1970-luvun pop-tähtien
keikkajulisteita.

Elokuussa 2016 liike muutti noin 50 metrin päähän Keskuskadun varteen, liikehuoneistoon, jossa on aikanaan toiminut pankki. Alakerran pankkiholvissa on nykyään Tamburiinin kolmen tuhannen vinyylin äänilevyosasto. Retrolevyjä Koskenheimo on hankkinut Englannista. Taloyhtiön sisäpihalla olevassa rakennuksessa on liikkeen työtilat.

-        Kun liikkeessä on hiljaisempaa, niin olen kunnostanut siellä vanhoja huonekaluja, mutta varsinaiseen entisöintiin resurssit eivät riitä. Mia on tehnyt siellä paljon käsitöitä, joita liikkeessä on myynnissä.

Aikanaan hyvään kattaukseen kuuluivat myös veitsien
lepuuttajat, jotka usein oli tehty lasista, mutta joskus
myös keramiikasta tai hopeasta.


Kynttilän mansetit Iris-keramiikkaa?

Kotkan seutu eli eteläinen Kymenlaakso on menettänyt viime vuosina paljon teollisia työpaikkoja, mikä näkyy seutukunnan vireydessä negatiivisesti. Kun moottoritie Helsingistä Haminaan valmistui, on yhteys pääkaupunkiseudulle parantunut huomattavasti. Kesäaikaan matkaan menee vain reilu tunti. Jonkin verran Tamburiinilla onkin asiakkaita pääkaupunkiseudulta ja muualta Suomesta, vaikka suurin osa on omalta seutukunnalta. Liikkeen facebook-sivujen kautta on tullut tilauksia myös ulkomailta, mm. Japanista. Tiina Koskenheimon onnistumisesta viestii se, että Kotkan seudun yrittäjänaiset valitsivat hänet vuoden 2016 yrittäjänaiseksi.
 
Vanhan tavaran liikkeissä yleensäkin, ja varsinkin tällaisella paikkakunnalla, monipuolisuus on edellytys toiminnan jatkumiselle. Tamburiinin valikoimissa on monenlaista vanhaa, korkeintaan 1970-luvun esineistöä: lasia, keramiikkaa, muita koriste- ja käyttöesineitä, koruja, lehtiä, kirjoja, äänilevyjä, huonekaluja sekä oman pajan uusia tuotteita. Viimeisin lisäys valikoimiin ovat vaatteet.

-        Myynnissä olevat tavarat tulevat yksityishenkilöiltä, ostan muutto- ja kuolinpesiä. Lisäksi ihmiset tulevat liikkeeseen tarjoamaan ostettavaksi yksittäisiä esineitä ja pieniä eriä.
 
Tamburiinin julkisivu Kotkan Keskuskadulla.

Tamburiinin näyteikkunalla on mm. vanhoista
lasitiilistä on tuunattuja sisustusvalaisimia.


Vanhaa Arabiaa ja taaempana Karhulan lasitehtaan
valmistamat Göran Hongellin maljakot sekä Franckin
soodakuplalasia ja suurimieslaseja.
 
Tällaisessa kivijalkaliikkeessä juttelu henkilökunnan kanssa on olennainen osa kauppatapahtumaa. Kokenut keräilijä osaa katsoa itseään kiinnostavat esineet ehkä itsekseenkin, mutta mielellään sitä vaihtaa itseään kiinnostavasta kohteesta mielipiteitä myyjän kanssa, joka saattaa sitten opastaa ehkä jollain alahyllyllä olevan esineen luo, joka muuten olisi jäänyt huomaamatta. Varsinkin keräilyharrastuksen alkuvaiheessa nämä keskustelutuokiot tuovat uutta tietoa aloittelijalle. Myöhemmin tietoa voi sitten siirtyä toiseenkin suuntaan. Ja ainahan vanhan tavaran liikkeessä on esineitä, joiden alkuperäinen käyttötarkoitus on vieras sekä myyjälle että ostajalle ja niitä on mukava yhdessä pohtia ja arvuutella. Netistä ostettaessa kaikki tämä jää puuttumaan, kun vain raha ja esine vaihtavat omistajaa.
 
Kotkassa vietetään Meripäiviä 26. - 29.7., joten kun käytte Kotkassa, niin käykää myös Merikeskus Vellamossa katsomassa Karhulan lasitehtaan tuotantoa esittelevää näyttelyä ja tutustumassa Tamburiinin valikoimiin.

Tamburiinin osoite on Keskuskatu 17, Kotka.

 

Ollin Onnesta julkaistu juttu löytyy tämä blogin arkistosta:
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2012/12/loytoja-ollin-onnen-hallista-kotkassa.html
 
Merikeskus Vellamossa esillä olevasta Kymenlaakson museon Karhulan lasitehtaan tuotantoa esittelevästä Lasia kaikille -näyttelystä on myös julkaistu juttuja tässä blogissa:
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2017/05/lasia-kaikille-karhula-1889-2009.html
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2017/05/lasinmuseon-ystavat-retkella-kotkassa.html
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2017/10/karhulan-lasi-veti-vakea-merikeskus.html
 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti