Sivut

perjantai 23. maaliskuuta 2018

Lasimuseon ystävillä jäsenilta ja vuosikokous


Suomen lasimuseon luentosalissa oli mukavasti
väkeä paikalla kuulemassa Tauno Tarnan esitystä.
 
Kolmisenkymmentä henkeä oli saapunut Suomen lasimuseon ystävät ry:n järjestämään esitelmätilaisuuteen museon luentosaliin Riihimäellä torstaina 23.3. Tilaisuudessa Tauno Tarna kertoi Kaj Franckin muotoilun taustoista ja vaikuttimista. Tarna on ollut järjestämässä lasimuseossa esillä olevaa Kaj Franck – geometrian kauneus –näyttelyä, jonka esineistä iso osa on hänen kokoelmastaan. Aikaisemmin Tarna on ollut järjestämässä Franck-näyttelyitä 1997 Heinolaan ja 2011 Designmuseoon. Lasimuseon näyttelyn yhteydessä on julkaistu kirja, johon Tarna on myös antanut vahvan panoksensa.

Mingei oli japanilainen vastine Britanniassa 1800-
ja 1900–lukujen vaihteessa vaikuttaneelle Arts
and Crafts –liikkeelle.
 
Tätä lasimuseossa esillä olevaan näyttelyä valmisteltaessa Tauno Tarna on käynyt läpi Kaj Franckin arkiston, joka on Designmuseon hallussa. Tarna on ollut Franckin oppilas taideteollisessa oppilaitoksessa ja myöhemmin he olivat muotoilijakollegoita sekä ystäviä. He kävivät yhdessä 1977 Lieksan ulkoilmamuseossa, missä Franck oli innoissaan itäsuomalaiseen ruokaperinteeseen liittyvistä astioista. Kansanomaiset esineet ovatkin yksi hänen muotokieleensä vaikuttaneista tekijöistä.

Tauno Tarna jatkoi esitystään museon kolmannen
kerroksen näyttelytilassa.
 
Pikkupoikana Franck ihaili japanilaisuutta, joka vaikutti moneen muuhunkin suomalaiseen kulttuurivaikuttajaan 1900-luvun alussa, jolloin japanilaisesineiden osuus silloisen taideteollisuusmuseon esinekokoelmasta oli merkittävä.
Kulttuurikodin merkitys oli suuri, hänen isoisänsä Jac Ahrenberg oli arkkitehti, taiteilija ja kirjailija sekä taidemaalari Albert Edelfeltin hyvä ystävä. Edelfeltilläkin oli iso japanilaisesineiden kokoelma.

Alun perin Kaj Franck suunnitteli tämän kahvikupin
myymistä ilman tassia, mutta myyntimiesten
vaatimuksesta piti suunnitella myös tassi kupin alle.
 
Osittain kulttuurikodin perintöä oli myös viehtymys kustavilaisen tyylisuunnan yhä jatkuvaan perinteeseen ja Tarna pitääkin Franckia 1900-luvun johtavana kustaviaanina.

Franckin opiskeluaikana funktionalismi vaikutti voimakkaasti arkkitehtuuriin sekä muotoiluun ja se siinä painotettiin perusmuotoja. Tämä näkyy hänen muotoilunsa geometriassa.

Luentosalissa Tarna esitti kuvia esitelmänsä tueksi ja tämän jälkeen siirryttiin museon yläkertaan, missä hän opasti kuulijansa tutustumaan Franckin näyttelyyn.

Tauno Tarna ja joukko Nuutajärven vaikuttajia:
Marja-Leena Salo, Göran Andersson,
Markku Salo sekä Päivi Jantunen.
 
Antoisan esityksen ja kahvitarjoilun jälkeen pidettiin lasimuseon ystävien vuosikokous, missä puhetta johti kunniajäsen Olli Ahtola. Paikalla oli parikymmentä yhdistyksen jäsentä.

Suomen lasimuseon ystävät ry:n väki
vuosikokouksessa.

Olli Ahtola toimi vuosikokouksen puheenjohtajana.
 
Vuosikokousasiakirjat hyväksyttiin hallituksen esittämässä muodossa ja ne ovat nähtävin SLMY:n nettisivustolla:
https://www.suomenlasimuseonystavat.fi/vuosikokoukset
Vanhoista jäsenistä hallituksessa jatkavat Roger Peltonen (puheenjohtaja), Teemu Anttila, Marja Hepoaho, Timo I. Laakso, Jyrki Winter, Anita Elomaa, Juhani Rinne. Uusina jäseninä hallitukseen tulivat Satu-Lotta Peltola ja Jyrki Kippola.
Varsinaisten kokousasioiden lisäksi käytiin vireää keskustelua yhdistyksen tulevasta toiminnasta.

Marja Hepoaho antoi ruusun hallituksesta
pois jääneelle Hannu Tienhaaralle.

Viitisentoista vuotta hallituksessa vaikuttanut Pekka
Kumela sai SLMY:n juhlamitalin Roger Peltoselta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti