Marjatta Sarpanevan luennoi lasintekijöiden rooleista

Marjatta Sarpanevan aloituskuva Espoon kaupungin-

museon Lasi aika –luentosarjassa.

 

Näyttelykeskus WeeGee:ssä toimiva Espoo kaupunginmuseo järjestää keskiviikkoisin yleisöluentoja Lasi aika –näyttelyn oheisohjelmana. Eilen oli vuorossa Marjatta Sarpanevan luento otsikolla Muotoilijan ja ammattiväen roolitus teollisuudessa.

Sarpaneva työskenteli edesmenneen miehensä Timo Sarpanevan assistenttina ja hän on kuvannut videolle lasinvalmistusta ja lasintekijöiden haastatteluja parinkymmenen vuoden ajan. Marjatta Sarpanevan käytti runsaasti videoaineistoa luennossaan. Vanhimmat oli kuvattu vuonna 2000, jolloin Markku Tasala haastatteli lasintekijöitä kirjaansa Lasintekijöiden tarinoita Iittalasta.

 

Yleisöä oli paikalla toistakymmentä.

 

Timo Sarpaneva, joka oli koulutukseltaan graafinen suunnittelija, pääsi sisälle lasinvalmistukseen Erkki Vesannon avulla. Vesanto perehdytti monia muitakin muotoilijoita teolliseen lasinvalmistukseen. Hän teki mittavan työn Iittalassa mm. muotoilijana, piirustuskonttorin esimiehenä ja Iittalan lasimuseon perustajana. Vesanto on kuitenkin jäänyt suurelle yleisölle hieman vieraaksi, mutta korjausta tähän on tulossa, kun Suomen lasimuseossa avautuu Vesantoa esittelevä näyttely toukokuussa.

Videolla Timo Sarpaneva kehuu Erkki Vesantoa ja antaa tunnustuksen hänelle perehdyttämistyöstä.

Marjatta Sarpaneva Espoon kaupunginmuseossa.

 

Luennon kantava teema oli se, että muotoilija ei lasiesineitä tee, vaan usean ammattilaisen tiimi, verstakko, joka toteuttaa muotoiljan kanssa vuorovaikutuksessa lopullisen esineen. Timo Sarpanevakin usein meni piirustuksen kanssa luottomiehensä, ylihyttimestari Reino Löflundin luo ja kysyi Voiko tämmöisen tehdä ?

Sarpaneva piti mielenkiintoisen luennon

videoesimerkkeineen KaMu:n luentosarjassa.

Marjatta Sarpaneva kantaa huolta tulevien nuorten suunnittelijoiden perehdyttämisestä teolliseen työskentelyyn. Suomessa on oikeastaan vain yksi teollinen valmistaja eli Iittala, jolla ei ole enää yhtään kuukausipalkkaista muotoilijaa. Aalto-yliopiston muotoilijakoulutus on aika etäällä teollisesta valmistamisesta, niinpä uudet lasintekijät Aalto-yliopistosta ja Nuutajärven sekä Ikaalisten lasikouluista suuntautuvat studiolasin valmistamiseen. Sarpanevan mielestä heidän pitäisi päästä kisälleiksi lasitehtaaseen, jotta teollisella lasinvalmistuksella olisi tulevaisuus Suomessa.