Lasimaalauksia lasimuseossa

Jyrki T. Jortikka: Salainen puutarha 1.

 

Lasimaalaus-termillä voidaan tarkoittaa monella eri tekniikalla valmistettuja teoksia. Päävaihtoehtoja on kolme. Lyijylasitekniikalla tehty teos on koottu useista lasinpaloista, jotka on kiinnitetty toisiinsa lyijykiskojen avulla. Tämä tekniikka on ollut käytössä vuosisatoja, esimerkiksi kirkkojen ja muiden julkisten rakennusten ikkunoihin tehdyissä töissä. Eurooppalainen lasimaalaustaiteen kulta-aikaa oli 1100 – 1500.

Tiffany-tekniikassa sopivaa muotoon hiotut lasinpalat kiinnitetään kuparifolion avulla. Tekniikka on keksitty 1800-luvun loppupuolella. Sen avulla voidaan käyttää paljon pienempiä lasinpaloja ja valmistettujen esineiden ei tarvitse olla levymäisiä. Tiffany-tekniikalla onkin valmistettu paljon esim. lampunvarjostimia, joissa on kaarevat muodot.

Teos voidaan myös maalata lasilevylle tähän tarkoitukseen emaliväreillä tai muilla tähän tarkoitukseen kehitetyillä maaleilla, kuumakäsittelyllä kuviot saadaan pysyvästi kiinnitetyksi lasin pintaan. Yhdessä teoksessa voidaan käyttää useita eri tekniikoita ja esimerkiksi kaivertaa tai hioa lasin pintaa.

Lasimaalausten tekeminen eri vaadi suuria investointeja, joten se voi olla myös harrastus, toisin kuin lasinpuhaltaminen, joka vaatii lasihytin sulan lasin saamiseksi ja teoksen jäähdyttämiseksi hitaasti. Tiffany-tekniikkaa on jo pitkään opetettu Suomessa kansalaisopistoissa ja muissa harrastajaryhmissä.

Andrij Stasevskij: Tyttö metsässä.

Andrij Stasevskij: Lento läpi metsän.

 

Suomen lasimuseossa Riihimäellä on esillä joulukuun loppuun asti lasimaalausnäyttely Salaisuus, jonka lasimuseo ja Suomen Lasitaiteilijat LASITA ry järjestävät yhteistyönä.  Tämän avoimen näyttelyn jurynä ovat toimineet lasitaiteilija Mary Jane Gregory, intendentti Kaisa Koivisto ja lasitaiteilija Lea Swantz. Näyttelyn yhteydessä lasimaalaus käsitetään yleiskäsitteenä ja sillä tarkoitetaan kaikkia erilaisia tasolasitöitä, jotka on toteutettu eri tavoin käsitellystä kirkkaasta, värillisestä tai maalatusta lasista ja jotka on koottu yhtä tai useampaa tekniikkaa käyttäen.

Margit Hakanen: Kuka minä olen.

Veera Kurvinen: Oven takana.

Veera Kurvinen: Ihme.

Tarja Johansson: Viidakko on tuolla jossain.



Sari Eskelinen: Ei mitään salattavaa.

Näyttelyn teema Salaisuus on ollut taiteilijoiden vapaasti tulkittavissa, ja tulokset siten vaihtelevia ja yllättäviäkin. Näyttelyyn valitut teokset on valmistettu vuosina 2014 - 2016.

Näyttelyyn on valittu teoksia seuraavilta taiteilijoilta: Ehrukainen Tiina, Eskelinen Sari, Hakanen Margit, Halonen-Mikkonen Soili, Johansson Tarja, Jortikka Jyrki,  Kopsa Jouni,  Kuisma Kari, Kuisma Raija, Kurvinen Veera, Pöllänen Henriikka, Ranki Yrsa, Räikkönen Hellevi, Sarantila Tuija,  Stasevskij Andrij, Takala Teija, Tuohisto-Kokko Minna, Virtomaa Hanna. Vuorimaa Leena.

www.suomenlasimuseo.fi

www.lasita.fi

Jouni Kopsa: Triptyykki: Punasarvinen peura,

Valkosarvinen peura, Vihreäsarvinen peura.