Sivut

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Aino Aallon – vai Göran Hongellin ? – Bölgeblick


Aino Aallon ja Göran Hongellin muotoilemia Bölgeblick-sarjan
esineitä Artek 2nd Cycle –liikkeeseen kootussa näyttelyssä.
 
Jo pitkään ovat lasinkeräilijät, tai muutoin taideteollisuuteen perehtyneet, - ammattilaiset ja harrastajat – tienneet, että kunnia Karhula-Iittalan valmistamista Bölgeblick-sarjan lasiesineistä kuuluu suurelta osin Aino Aallon lisäksi Göran Hongellille. Jo vuonna 1989 Suomen lasimuseon julkaisemassa Sata vuotta Karhulan lasia (Lasitutkimuksia V) –kirjassa kerrotaan sivulla 66 vuoden 1932 suunnittelukilpailun tuloksista:

”Toiseksi tuli Aino Aallon Bölgeblick, jota edelleenkin , kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen valmistetaan. Sarjaa jatkettiin myöhemmin 30-luvulla uusilla artikkeleilla, jotka eivät mahdollisesti olleet Aino Aallon suunnittelemia. Mm. snapsikarahvin piirustus löytyi Göran Hongellin piirustuskokoelmista. Hongell on myöhemmin tehnyt korjauksia tai hän on joutunut suunnittelemaan kokonaan uuden tuotteen, jota on markkinoitu Aino Aallon nimellä. Karhulan lasitehtaan palveluksessa olevana Hongell joutui usein tekemään muutoksia jo valmistuksessa olevaan mallistoon.”
 
Näyttely on Igor Herlerin kokoama ja hän vastaa myös
esillepanosta sekä Artek 2nd Cycle –liikkeen vitriinien
modifioinnista tätä näyttelyä varten.
 

Göran Hongellin muotoilema Bölgeblick-sarjan karahvi.
 
Aallon pariskuntahan oli antanut Hongellille vapaat kädet muokata esineitä sellaiseen muotoon, että niiden valmistaminen oli helpompaa ja halvempaa. Lasinvalmistuksen rajoitukset eivät olleet Aalloille tuttuja, koska he eivät olleet työskennelleet lasihytissä tutustumassa käytännön lasinvalmistukseen.

Aino Aallon nimi oli aikanaan ja on yhä edelleen markkinoinnin kannalta myyvempi kuin Hongellin nimi. Kun Aallon pariskunta on kanonisoitu suomalaisen muotoilun ikoneiksi, niin tutkijoillakaan ei ole ollut intressiä lähteä oikaisemaan vääriä käsityksiä.


Igor Herler pystytti näyttelyn syyskuun alussa
ja se on esillä joulukuulle asti.
Igor Herler on nyt koonnut laajan näyttelyn, jossa Göran Hongell nostetaan Aino Aallon rinnalle Bölgeblick-sarjan muotoilijana. Näyttelyn on ollut tämän syksyn ajan esillä Artek 2nd Cycle –liikkeessä Helsingin Pikku Roobertinkadulla: http://2ndcycle.artek.fi/



Suomalaisesta hiekasta tulee tämän väristä lasia
ilman lisättyä väriainetta. Tämä vaatimattomin
värivaihtoehto on harvinaisin.

Syvänvihreä versio on samaa lasimassaa, jota käytettiin
myös mm. Lisa Johansson-Papen Press-sarjan esineissä.


Funktionalismi ilmenee mm. siinä miten pienillä muutoksilla
ja lisäyksillä saatiin tehtyä esineestä sopiva toiseen käyttö-
tarkoitukseen. Ryyppylasista tulee kahvikuppi tai Kipponen,
kun siihen lisätään korva.

Ja Kipposesta tulee kermakko, kun siihen lisätään kaatonokka
 
Kukkamaljakosta tulee kannu, kun siihen
lisätään kädensija ja kaatonokka.



Oikealla on Bölgeblick-sarja kannu ja vasemmalla on
Riihimäen lasin tekemä kopio, joka tilavuudeltaan vähän
isompi ja raskaamman näköinen.

Artek 2nd cycle –liikkeessä esillä oleva
näyttely on koottu neljään vitriiniin.

Karhulan lasitehdashan otti tuotantoonsa Göran Hongellin nimiin merkityn Maininki-sarjan, jonka voi nähdä muunnelmana Bölgeblick-sarjasta. Siinä on sileä ulkopinta, mutta lasin paksuus vaihtelee aaltoilemalla sisäpuolella, jolloin se näyttää vähän kauempaa samantapaiselta kuin Bölgeblick-sarjan esineet, joiden ulkopinta on porrastettu. Maininki-sarjan esineiden pohjarengas on 8-kulmainen, kun Bölgeblickissä se on pyöreä.

2 kommenttia:

  1. Hieno näyttely! Kyllä Igor osaa ja tietää. Olli Ahtola

    VastaaPoista
  2. Se että Göran Hongell on muokannut Ainon ideoimia esineitä paremmin tuotantoon sopiviksi ei millään muotoa tee hänestä niiden varsinaista suunnittelijaa. Ainollahan ei ollut juurikaan kokemusta valmistustekniikoista. Hongell oli Karhulan ensimmäinen palkattu suunnittelija ja hän varmasti sai puuttua enemmän tai vähemmän esineisiin ja niiden valmistustekniikoihin.
    Jos tuolle linjalle lähdetään pitää kaikki historia myös muiden suunnittelijoiden kohdalla kirjoittaa uudelleen. Kuka haluaa ottaa homman hoitaakseen? Kaikki kunnia Herlerin työlle kuitenkin.

    VastaaPoista