Sivut

maanantai 5. syyskuuta 2016

Hämeenlinnassa vireät messut


 
Laatumessujen järjestämässä vanhan tavaran myyntitapahtumassa oli lauantaina hyvä vire heti ovien avauduttua. Avautumista odotteli Elenia Areenan aulassa runsas joukko. Lauantaina näytti olleen mukavasti myyntiä ja myös ammattikauppiaita kävi paikalla ostamassa täydennystä varastoihinsa. Keskustan ulkopuolella oleva tapahtumapaikka on ilmeisesti hyväksytty, onhan uusi siisti rakennus mukavampi paikka kuin nyt jo purettu Hämeenkaari. Toisessa kerroksessa sijaitsevan ravintola Pullerin lounaspöydässä oli hyvä hinta/laatu –suhde ja muutkin tilat ovat toimivat.
Sunnuntaina väkeä tuli aamupäivällä paikalle rauhalliseen tahtiin.

Silloin kun Hämeenlinnan messut järjestettiin Hämeenkaaressa, alkoi joukko kauppiaita myydä tavaraa kävelymatkan päässä olevalla kauppatorilla. Hyvällä säällä vanhan tavaran kauppiaita saattoi olla ulkona kolmisenkymmentä ja osalla oli myös hyviä lasiesineitä pöydillään. Torilta on niin pitkä Ojoisten kaupunginosaan, että torilla poikkeaminen vaatisi ison mutkan tekemistä. Mahtoiko tämä olla syynä, kun varjomessuiksi kutsulla toritapahtumalla ei ollut lauantaina paljon myyjiä, eikä ostajia.

Monet kuitenkin poikkesivat Hämeenlinnan kirpputoreilla, joista uusin on Suomen kasarmin aarteet. Se on entisessä Mensan tehdaskiinteistössä rautatieaseman vieressä toimineen Hämeentien kirppiksen vetäjien uusi yritys. Nimensä mukaisesti se sijaitsee ihan ydinkeskustan reunalla vanhalla kasarmialueella, jonka valtio myi viime marraskuussa kiinteistökehittäjälle. Alue on pääosin suojeltu, mutta sinne rakennetaan jo uusia asuintaloja ja kasarmirakennusten käyttötarkoitusta muutetaan asunnoiksi ja liiketiloiksi. Alue saa uuden elämän samaan tapaan kuin monet teollisuusalueet eri puolilla Suomea eli kaupunkikuva säilyy, kun ulkokuoret on suojeltu, mutta rakennusten sisäosat modernisoimalla ne saadaan toimiviksi. Alun perinhän kasarmialue on rakennettu Venäjän vallan aikana 1800-luvun loppupuolella suomalaisten joukkojen tarpeisiin, kun kaupungin toinen kasarmialue, Linnan kasarmi, oli emämaa Venäjän joukkojen käytössä.
 

Lauantaina oli aurinkoinen sää mutta siitä
huolimatta torin varjomessuille oli tullut vain
kymmenen kirpputorikauppiasta.


Messuilla oli heti ovien avautuessa paljon yleisöä
ja ainakin ensimmäisen tunnin aikana sitä tuli lisää
tasaiseen tahtiin.


Tämän pienen viivahiotun maljan suunnittelija jäi arvoitukseksi.
 
 

Pöydän kulmalla oleva iso Sulo Tommolan kaivertama
maljakko Viisas ja tyhmä löysi uuden omistajan heti
ensimmäisen tunnin aikana. Sama kaiverrusaihe on
kuvattu blogissa aiemminkin.
 

Myös Ajan-Muistolla oli myynnissä kaiverrettua lasia.


Onko koolla tai värillä merkitystä ?


Kalevalassa Väinämöinen teki kanteleen hauen
leukaluusta. Tässä vielä suurempi kalavale, sillä
Sarpanevan Hauenleuka on suurempi kuin
Vennolan kylän talot.
 
Mistraalin osasto heti sisääntulon jälkeen paalupaikalla.

Sodan muistomaljoilla on oma vakiintunut keräilijäkuntansa.
 
Vasemmalla Tamara Aladinin karahvi ja
taaempana Sakari Pykälän maljakko.

Aimo Okkolinin kristallia ja taaempana
Maija Carlsonin filigraanimaljakko.

Saara Hopean tuhkakupista upea väriversio
ja vierellä Kaj Franckin valkoinen Kastanja.

Björn Weckströmin Everest-sarjan laseja
sekä Franckin Luna-sarjan kuppeja.

Arabian lastenastioita.

Teemu Kleemola Mistraalin osastolla.
 
Wanhan Tammitorin koruvalikoimaa.
 
ja saman osaston lasivalikoimaa.

Ajan-Muiston osastolla Satu ja Veikko Helppi.




Ajanpatinaa-liikkeen osaston lasiesineitä.


Oikealla Kaija Aarikan Kumelalle muotoilema kulmikas kristallimalja.

Oiva Toikan Fauna Fennica -lasitaulusarjan eläimistä
tässä Koppelo. Yleensä lautanen on valkoista lasia ja
kuvio tehty mustalla sekä reunoilla ruskeaa. Tässä
kuvio on tehty sinisellä värittömälle lasilautaselle.

Sinebrychoffin juhlalasit on teetetty Nuutajärvellä.

Oikealla olevan teoksen on tehnyt Kalle Carlstedt opiskelu-
aikanaan vuonna 1912. Hän keskittyi puupiirrosten
tekemiseen ja ehkä tämä on sellaisen luonnos.

 


Valtava kuparinen kahvipannu Lempäälän Antiikin osastolla

Kaleva Korun puuastia.
 
Ilmeisesti kellojen keräilyssä huomio on
siirtymässä taskukelloista rannekelloihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti