Varhaisia hetkiä lasimuseon puistossa

Viime lauantaina ensimmäiset myyjät tulivat Lasi- ja keräilytapahtumaan Riihimäelle joskus kuuden maissa aamulla, kun lämpömittari näytti vain +4 astetta. Ohessa on kuvia myyntipöytien rakentamisvaiheesta.

”Tästä se lähtee”, miettii kauppias ja toivoo, että

päivän päätteeksi kuljetuslaatikoihin tarvitsisi

pakata mahdollisimman vähän.

Jarkki Jaakkola on aloittanut esineiden esillepanon.

Naapurissa Teemu Anttila alkaa olla jo valmis.

Teemu kantoi päävastuun Suomen lasimuseon

ystävät ry:n järjestämän tapahtuman järjestelyistä.

Satu Natunen purkaa banaanilaatikoita, jotka ovat

kaikkein käytetyin vanhojen tavaroiden kuljetusastia.

Riihimäen lasin vaaleanvihreää kristallia.

Pohjan signeeraus on luettavissa

pohjan läpi oikein päin: 4.3.35

 

Lääkäriliiton silloinen logo.

Seppo Turkkilan pöytä on valmistuu vauhdilla.

Lasimuseon puistikossa aamuauringon paisteessa.

Ari Tervo tuli katsomaan miten Jarmo Äikäs

edistyi myyntipöydän valmisteluluissa.

Helena Tynellin iso Aurinkopullo on

Riihimäellä valmistettua uraanilasia.

Riku Hirvisen huonekaluvalikoimaa.

Tällainen erikoinen kokeiluversio Nanny Stillin

Pajazzosta oli esillä lasimuseon puistikossa.

Kolmivärisessä Pajazzossa hienosti sininen,

vihreä ja keltainen vuorottelevat.

Riihimäen Lasin 1930-luvulla valmistama ryyppylasi

on saanut kylkeensä mitta-asteikon: Naiset – Miehet –

ja kolmantena vaihtoehtona on sian kuva !

Raija Salo on saanut pöytänsä valmiiksi.

Aimo Okkolinin töiden kaltainen, mutta puristelasista

valmistettu raskastekoinen kynttilänjalka.

Paljon 1950-luvun lasia. Sarpanevan Orkidean lasimassa

ei olekaan väritöntä, vaan siinä on vahva ruskea sävy.

Jon Lindgren oli ensimmäistä kertaa myymässä

Lasi- ja keräilytapahtumassa Riihimäellä.

Monta tuttua esinettä.

Erikoisen muotoinen karahvi on ”köyhän hopeaa” eli

lasiastian sisäpuolella on (elo)hopeointi. Köyhän hopeaa

tehtiin myös laittamalla hopeanitraattia kahden lasi-

kerroksen väliin. 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla

tehtiin tällaisia lasiesineitä, jotka muistuttivat hopeasta

tehtyjä esikuviaan; kynttilänjalkoja, maljakoita,

kannuja ja sokerikkoja.

Taidokkaasti muotoiltu kahva on hienosti kiinnitetty kannuun.

Hyvin erikoinen muoto; matala, mutta leveä karahvi.

Högforsin kamiina no 0 on valmistettu valuraudasta.

Maalaus ei ole alkuperäinen.

 

Turun Teknillinen porsliinitehdas Oy:n merkki.

Tämän kahvikuppimallin valmistus jatkui Arabian tehtaalla.