Kauklahden taidelasia Lasin aika –näyttelyssä

Espoon kaupunginmuseossa on esillä Kauklahden lasitehtaan historiaa ja tuotantoa esittelevä näyttely. Tässä blogissa julkaistiin 26.6. kuvia tuosta näyttelystä. Tänään on esittelyvuorossa tuossa näyttelyssä esillä olevia taidelasiesineitä. Kannattaa käydä paikan päällä ihailemassa tuota näyttelyä, sillä luonnossa esineet ovat vielä upeampia kuin näissä näyttelyvitriinin lasiseinän läpi otetuissa valokuvissa.

Kauklahden lasitehtaasta on julkaistu artikkelin painotuoreessa Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2016.

 

Kirsti Lemminkäinen käytti taiteilijanimeä Lanski ja vuodesta

1947 sukunimi oli Nuolivaara. Hän opiskeli Taideakatemian

koulussa 1940-luvun puolivälissä ja työskenteli sen jälkeen

Kauklahden lasitehtaassa 1946 – 1950. Lanski maalasi eri

tekniikoilla ja käytti myös raaputustekniikkaa, missä lasiastia

ensin maalataan esim. mustalla maalilla ja raaputetaan

puutikulla ylimääräisiltä alueilta maali pois, jolloin jäljelle

jää haluttu kuvio.

Lanski muovasi myös punasavesta ihmishahmoja.

Lyyli Molander-Aho työskenteli Arabian koristeluosastolla

1945 – 1948. Kauklahden lasitehtaalla hän työskenteli

vuodesta 1946 alkaen eli parin vuoden aikana hän palveli

kahta työnantajaa. Molander maalasi mm. eksoottisia ja

naivistisiakin aiheita.

 

Helinä Pitkänen työskenteli Kauklahdessa 1943 – 1950.

Tehtaan käyntikatkosten aikana hän työskenteli

Riihimäellä emoyhtiössä. Kauklahdessa hän suunnitteli

maalausmalleja ja teki mm. tyyliteltyjä seinälautasia, jotka

hän signeerasi HP. Pitkäsen ura jatkui maalaajana

Gustavsbergin posliinitehtaalla Ruotsissa.

Kyllikki Salmenhaara opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulun

keramiikkaosastolla 1936 – 1943. Kauklahden lasitehtaalla

hän työskenteli 1943 – 1946. Salmenhaara suunnitteli

maalausmalleja ja maalasi itse maljoja sekä maljakoita.

Yhteistyössä lasinpuhaltajien kanssa hän suunnitteli

lasiesineitä. Hän kokeili Ruotsissa kehiteltyä graal-

tekniikkaa, jossa maalatut kuviot jäävät lasikerrosten väliin.

Kauklahdessa tällä tekotavalle annettiin suomalainen nimi:

Kajo-lasi.

 

Auvo Nuolivaara opiskeli Viipurin Taiteenystävien

piirustuskoulussa 1936 – 1939 ja Vapaassa taide-

koulussa Helsingissä 1945 - 1947. Nuolivaara

avioitui toisen samalla tehtaalla työskennelleen

taiteilijan eli Lanskin kanssa 1947, jolloin he

muuttivat Kauklahteen ja Auvo aloitti työt tehtaan

maalaamossa. Hän suunnitteli kristallimaljakoihin

kaiverruskuvioita ja myös toteutti niitä. Vaimonsa

tapaan hänkin muovaili punasavesta pieniä

ihmis- ja eläinfiguriineja.

Maljakon lasimassa on samaa keltaopaalia, jota

käytettiin Kauklahden valaistuslaseissa. Sen

päälle on maalattu musta maalikerros, joka on

raaputettu osittain pois puutikulla. Tulos muistuttaa

jonkin verran keramiikkamaljakkoa.

 

Tätä maljakkomallia on valmistettu myös

Riihimäellä sinisestä ja vihreästä lasista.

 

Hieno Auvo Nuolivaaran kaiverrus-

koristeltu kristallimaljakko.



Ainakin osa astioista on Helena Tynellin muotoilemia,

mutta kaiverruskoristelu on Nuolivaaran.

 

Kauklahden lasitehtaan hienoimmat taitelasiesineet

on koottu tähän vitriinirivistöön.

 

Kaivertaja Mauri Hermunen tuli Riihimäeltä Kauklahteen

tehtaan loppuvaiheessa, ilmeisesti vuonna 1950.

Kauklahdessa hän hioi ja kaiversi kristallimaljakoita ja

-maljoja muun muassa Helena Tynellin suunnitelmien

mukaan. Hermusen muutti Ruotsiin 1955-56 vaiheilla ja

toimi kaivertajana ensin Måleråsin lasitehtaalla ja

myöhemmin Uppsala-Ekeby Ab:n keramiikkatehtaalla.

 

Mauri Hermusen kaivertamia kristallimaljoja.

Todella upeaa kaiverrustyötä.

Theodor Käppi tuli Iittalan lasitehtaan kautta Kauklahteen

vuonna 1949 ja siirtyi sieltä Riihimäelle 1952. Käppi

suunnitteli omia hiontakoristeluja ja käytti kaivertamisessa

myös kehittelemäänsä hakkaustekniikkaa. Käppi teki

paljon yhteistyötä Helena Tynellin kanssa.

Tämän lasin kylkeen Käppi on kaivertanut omat

nimikirjaimensa Th K sekä kotkan (tai haukan).

Tässä pikkumaljakossa Theodor Käppi on käyttänyt

kehittelemäänsä hakkaustekniikkaa kaivertamisen lisäksi.

Helena Tynell, s. Turpeinen, valmistui Taideteollisuus-

keskuskoulun mallipiirustusosastolta vuonna 1943.

Hän oli valaisinpiirtäjänä Taito Oy:ssa 1943 – 1953.

Valaisinten lasiosat valmistettiin Kauklahdessa ja

Helena Tynellin vieraili usein tehtaalla. Vuodesta 1946

alkaen hän työskenteli myös Kauklahden lasitehtaalle

muotoilijana. Tehtaan loptettamisen jälkeen hän siirtyi

Riihimäelle. Tynell muotoili kristallia ja suupuhallettua

lasia Kauklahdessa. Hän suunnitteli myös hiontakoris-

teluja, jotka Käppi ja Hermunen toteuttivat.



Lintupuu-lautanen ja –maljakko ovat tunnettuja

Helena Tynellin Kauklahdelle suunnittelemia esineitä.

Molempien valmistus jatkui Riihimäellä Espoon

tehtaan lopettamisen jälkeen.

Helena Tynellin suunnittelema kristallimalja.

 

Kovin laajalti ei ole ollut tiedossa, että Kyllikki

Salmenhaara on suunnitellut Kajo-lasia, mutta

vielä isompi yllätys on tämä Helena Tynellin

suunnittelema ja maalaama Kajo-lasiesine.