Sivut

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Johtajan valinnat esillä lasimuseossa


Suomen lasimuseon kolmannen kerroksen näyttelytilassa on esillä liki sama näyttelykokonaisuus, joka muodosti lasimuseon ensimmäisen kiertonäyttelyn vuonna 1983. DDR:n lisäksi se kiersi muissakin itäisen Euroopan sosialistimaissa nimellä Suomalaista lasia vuodesta 1800 nykyaikaan.

Heikki Matiskainen aloitti Riihimäen kaupungin museotoimenjohtajana toukokuussa 1983 ja hänen johdollaan tämä näyttely on koottu. Lasimuseohan on perustettu 1961 ja nykyisiin tiloihinsa se muutti Allinnan kiinteistöstä vuonna 1981, joka oli suomalaisen lasiteollisuuden 300-vuotisjuhlavuosi. Museo täyttää siis tänä vuonna 55 vuotta ja entisessä Riihimäen Lasin alatehtaassa se on toiminut 35 vuotta. Tehdastilojen muuttamisen museokäyttöön sopiviksi on suunnitellut Tapio Wirkkala ja tilat vihki käyttöön tasavallan presidentti Urho Kekkonen.
 
Suomen lasimuseon johtaja Heikki Matiskainen.
 
Tämä näyttely aloitti Suomen lasimuseon kiertonäyttelytoiminnan, jota on harjoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksen turvin. Tähän mennessä 40 näyttelykokonaisuutta on kiertänyt 120 kohteessa. Tällainen kulttuurivienti on tehnyt Suomea, suomalaista muotoilua ja suomalaista lasinvalmistusta tunnetuksi maailmalla.
 
 

”Nykynäkökulmasta näyttelyn sisältö oli historiallisen tasapaksu ja luotettava. Se alkoi 1700-luvun vihreistä mahapulloista ja muusta metsälasista sisältäen Suomen lasiteollistumisen alkuajat anonyymeine lasimalleineen, ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisen orastavan muotoilun ja designlasin läpimurron päättyen suomalaisten lasitehtaiden 1970- ja 1980-luvun alun tuotevalikoimaan”, kirjoittaa Heikki Matiskainen näyttelyn julkaisussa.


Matiskainen avaa lukijalle mielenkiintoisen kuvan 1980-luvun kulissien takaisesta kulttuurihallinnosta ja yhteistyöstä sosialistimaiden kanssa. Johtajan valinta –kirjassa on myös Kaisa Koiviston tiivis esitys suomalaisen lasinvalmistuksen kehityksestä 1880-luvulta 1980-luvulle sekä Jacob Seelan kirjoitus vanhemmasta suomalaisesta lasinvalmistuksesta.

Yrjö Rosolan Ahti-malja sekä Aarre Putron
Olli-sarjan palkittuja puristelasiesineitä.

Edessä oikealla on Riihimäen Lasin Pirjo-malja ja sen vasemmalla
puolella on kaksi saman tehtaan maljakkoa, joiden takana on
Kumelan lasitehtaan maalaamalla koristeltu metsästysaiheinen
karahvi laseineen.

Karhulan lasitehtaan muodokas karahvi 1930-luvulta.

Timo Sarpanevan tuotantoa.

Helena Tynellin karahvi laseineen vuodelta 1947.

Tynellin maljakko vuodelta 1948.

Tynellin suunnittelema taidelasiesine.

Nanny Stllin tuotantoa.

Oiva Toikan muotoilemia Flora ja Kastehelmi –sarjojen esineitä.

Toikan pulloja.
 
Oiva Toikan Sieppoja.
 

Kaj Franckin tuotantoa.

Lisää Franckin muotoilemia esineistä.

Kaj Franckin taidelasilautanen.
 
Kaj Franckin elvytti filigraaniesineiden
valmistuksen Nuutajärven lasitehtaalla.
 

Myös Palo Macho (kuvassa vasemmalla) tutustui
Johtajan valinta –näyttelyyn Suomen lasimuseossa,
kun hänen oma näyttelynsäkin avattiin samana
päivänä museossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti