Kevään lämpimin päivä – keidas kutsui

Tänään mitattiin kevään lämpöennätys: reilut 17 astetta. Aurinkoisille terasseille oli jo joidenkin suunta. Ihan Saharaan ei vielä voi vielä Suomen olosuhteita verrata, mutta kyllä sekin aika vielä koittaa ehkä jo parin kuukauden kuluttua.

Tämä pikkumaljakko on todennäköisesti Riihimäen

Lasin tuotantoa. Korkeus 95 mm. Kuvassa on keitaalla

ihmishahmo, kameli ja rauniorakennus sekä ympärillä

hiekkadyynejä ja palmuja.

 

Yhdistynyt kuningaskunta eli tuttavallisemmin Englanti otti Egyptin hallintoonsa vuonna 1882 turvatakseen intressinsä eli sijoituksiaan mm. vuonna 1869 valmistuneeseen Suezin kanavaan. Egypti itsenäistyi muodollisesti 1922, mutta käytännössä brittien vaikutusvalta jatkui pitkään ja toisessa maailmasodassa maa oli liittoutuneiden puolella.

Ensimmäinen Egyptiin kohdistunut kiinnostus syntyi Ranskassa Napoleonin sotaretken innoittamana 1700-luvun lopulla. Brittein saarilla syntyi egyptomaniaksi nimetty valtaisa kiinnostus Egyptia, tai länsimaalaisten luomaa kuvaa Egyptistä, kohtaan 1800-luvulla, mutta huippukausi oli 1920-luvulla.

Tämä näkyy edelleenkin British Museumissa, vaikka voi olla montaa mieltä muinaisesineiden viemisestä pois Egyptistä. Se näkyi Euroopassa myös esimerkiksi arkkitehtuurissa, sisustuksessa ja kirjallisuudessa. Vielä viime vuosinakin noiden kirjojen innoittamina on tehty elokuvia, jotka sijoittuvat 1920-luvulle ja Egyptiin. Silloin pyramideja ja muumioita tutkittiin pitkälti yksityisellä rahoituksella.

Innostus levisi myös Suomeen, esimerkiksi Mika Waltari kirjoitti ensimmäiset Egypti-aiheiset tekstinsä 1920-luvulla: runo Pyramiidiuni 1926, novelli Muumio myös 1926. Egypti-innostusta Suomessa piti yllä Waltarin pääteos Sinuhe egyptiläinen, joka ilmestyi 1945.

Suomalaisiin lasiesineisiin Egypti ilmaantui 1900-luvun alussa. Ainakin Riihimäen lasin vuoden 1915 kuvastossa on Keidas-aiheisella maalauskoristelulla tehty maljakko. Aihe toistuu ainakin vielä 1930-lun kuvaston vesikarahvin koristelussa.