Henry Ericssonin Yöllinen lentohyökkäys

Loppuvuoden mielenkiintoisimpia lasiesineitä huutokaupoissa oli Henry Ericssonin suurikokoinen lasimalja Yöllinen lentohyökkäys, joka oli esillä Barcelonan maailmannäyttelyssä 1929. Maljan vasarahinta Hagelstamin modernin huutokaupassa 14.12. oli 5.000 euroa.

Saman suuruisella vasarahinnalla myytiin helmikuussa Ericssonin iso kristallimalja: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2014/02/henry-ericssonin-upea-kristallimalja.html

Tuo suomalaista metsäteollisuutta esittänyt malja myytiin helmikuussa ulkomaille, mutta Yöllinen hyökkäys myytiin joulukuussa kotimaiselle ostajalle.

Malja "Yöllinen lentohyökkäys", signeeraus H E-son.

Kuva: www.hagelstam.fi

Henry Ericsson oli syntynyt 1898 ja hän kuoli auto-onnettomuudessa yhdessä vaimonsa kanssa Porvoossa 1933, siis vain 35-vuotiaana. Ericsson oli koristetaiteilija ja taidemaalari, joka opiskeli Taideteollisen keskuskoulun koristemaalausosastolla 1915 – 1918. Hänen alkuperäinen tarkoituksensa oli pyrkiä samassa rakennuksessa toimineeseen Taideyhdistyksen kouluun, mutta hän erehtyi ovesta.

1920-luvun puolivälistä alkaen hän tuli tunnetuksi taideteollisena muotoilijana työstäen lasin lisäksi hopeaesineitä ja hänen suunnittelemien hopeaesineiden joukossa on iso joukko kirkkohopeita. Ericssonin suunnitteleman Kuninkaan maljan valmisti Taito Oy ja Suomen presidentti lahjoitti sen Espanjan kuninkaalle. Sisällissodan pyörteissä malja päätyi myyntiin. Suomessa asuva mies osti esineen sikäläisestä antiikkiliikkeestä ja toi Suomeen. Esine myytiin Tampereen huutokauppakamarin huutokaupassa kaksi vuotta sitten 37.200 eurolla yksityiskokoelmaan. Ericsson teki myös graafista suunnittelua, sisustussuunnitelmia, näyttelytilojen suunnittelua, teatterilavastuksia sekä seinä- ja lasimaalauksia. Todellinen renessanssihahmo siis.

 

Henry Ericssonin poika Christoffer H. Ericsson on kirjoittanut

kirjan isästään, mutta teosta ei ole suomennettu.

Kuva: www.hagelstam-antikvariaatti.fi

 

Taidekoulussa opiskellut vaimo Mariquita Björnberg oli varakkaasta perheestä ja 1919 solmitun avioliiton myötä Ericssonilla oli varaa ulkomaisiin opintomatkoihin. Ennen muutaman vuoden matkustelukautta Ericssonilla ja Alvar Aallolla oli suunnitelma yhteisen suunnittelutoimiston perustamisesta, mutta se jäi vain suunnitelmaksi.

Opintomatkojen jälkeen Ericsson oli tiiviissä yhteydessä perinteisiin pitäytyneeseen koristetaiteilijoiden liitto Ornamoon, Domus-lehteen sekä funkis-suuntausta vastustaneeseen taideteollisuusvaikuttaja Arttu Brummerin piiriin.

Ericsson voitti Riihimäen lasin suunnittelukilpailun 1928 ja hän oli tehtaan merkittävin muotoilija 1920-luvun lopulla. Hänen tunnetuin lasinen taideteoksensa on Barcelonan malja. Viimeisinä vuosinaan hän alkoi keskittyä yhä enemmän kuvataiteeseen. Hän teki metalligrafiikkaa, joista suurin osa on akvatintoja, joita on täydennetty viivasyövytyksellä. Vuosina 1931 - 1932 Ericsson toteutti sarjan graafisia teoksia jonka aihepiirinä olivat 1918 kansalaissodan tapahtumat. Hennalan vankileirillä vartijana työskenneellä Ericssonilla oli omakohtainen kokemus aiheesta. Tätä kahdeksan työn kokonaisuutta on verrattu espanjalaisen Francisco Goyan tuotantoon. Kansalaissodan tapahtumia ei teosten tekoajankohtaan mennessä ollut juurikaan kuvattu suomalaisessa taiteessa. Viimeisenä elinvuotenaan 1933 hän siirtyi kuivaneulatekniikkaan ja teki neljä kansansatuaiheista lennokasta työtä, joita on verrattu ruotsalaisen Anders Zornin tyyliin.

Tässä blogissa on esitelty vanhoissa lehdissä esiintyviä lasiesineiden kuvia, esimerkiksi: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2012/10/lasiesineita-vanhoissa-lehdissa.html Tuossa jutussa on esitelty myös Henry Ericssonin Yöllinen hyökkäys, Barcelonan malja ja muita taidelasiesineitä Suomen Kuvalehden no 46/1929 sivulla.

 

Henry Ericssonin taide-esineitä vuodelta

1929 Suomen Kuvalehden jutussa.

 

1920-luvulla nuori, itsenäinen Suomi pyrki eroon menneestä roolistaan suurvallan alamaisena ja luomaan itselleen uuden kansallisen identiteetin. Haluttiin myös esittäytyä Euroopan suurilla näyttämöillä länteen suuntaavana selviytyjänä sekä modernina skandinaavisena sivistysvaltiona, joka omaa rikkaan perinteen ja kulttuurin. Vastaperustetun Suomen Ulkoasiainministeriön tehtäväksi tuli edistää tätä mielikuvaa Euroopassa. Kun Suomelle tarjottiin edustushuone Pariisin suuressa taideteollisuusnäyttelyssä vuonna 1925, päätettiin osallistua vaatimattomista lähtökohdista huolimatta. Hanketta vaikeutti erinäiset rahoitus- ja järjestelyvaikeudet, mutta Suomen ”Salon d’Honneur”  koettiin kuitenkin onnistuneeksi ensiaskeleeksi kohti kansainvälistä näkyvyyttä. Tästä rohkaistuneena ryhdyttiin pian suunnittelemaan isompaa esiintymistä Barcelonan maailmannäyttelyssä 1929. Taiteilija Henry Ericsson valittiin osalliseksi suunnittelemaan Suomen osastoa Pariisin taideteollisuusnäyttelyyn 1925 ja Barcelonassa hän oli jälleen hyvin keskeisessä asemassa, sekä suunnittelijana että monialaisena taiteilijana. Hänen kuuluisia, Riihimäen Lasi Oy:lle suunnittelemia lasiesineitä olivat näyttelyssä esiteltyjä, Espanjan kuninkaalle Alfonso XIII lahjoitettu malja ”Kuninkaan kunnialahja” ja Barcelonan kaupungille osoitettu ”Barcelona”-pokaali, jossa oli kaiverruksin kuvattuna Helsingin eteläsatama ja tuomiokirkko. Barcelonassa 1929 esitelty, isokokoinen malja ”Yöllinen lentohyökkäys” on mielenkiintoinen ja aiheeltaan huomiota herättävä poikkeus Ericssonin muista näyttelyesineistä. Siinä missä muissa viitataan tyylillisesti klassisiin aiheisiin ja runollisiin luonnonkuvauksiin, kuvataan tässä suurkaupungin yötaivasta tähystäviä valokeiloja ja yläilmoilla liitäviä lentokoneita. Art Deco-hengessä esteettisesti stilisoituun sommitelmaan syntyy aiheen kautta syvempi ulottuvuus. Omaperäinen ja pysäyttävä aihe luo tilaa moninaisille tulkinnoille. Nimi herättää uhkaavan tunnelman ja siitä voi havaita uusien, ihmeellisten teknologisten saavutusten mukana tuomaa pimeämpää puolta, modernin sodankäynnin kauheutta. Lentokoneet voidaan nähdä myös vertauskuvana modernismin mullistavasta, kenties jopa uhkaavasta läpimurrosta esteettisellä ja poliittisella maailmankartalla.  Suomen osallistuminen Barcelonan maailmannäyttelyyn oli suurmenestys ja korkeita palkintoja myönnettiin usealle näytteilleasettajalle. Henry Ericssonin suunnittelemat lasiesineet toivat Barcelonassa Riihimäen Lasille korkeimman kunniapalkinnon, suuren kultamitalin ja Grand Prix-diplomin. , kork. 20 cm, halk. 26 cm.

 

Yöllinen hyökkäys –teoksen esittelyn teksti: www.hagelstam.fi

Ericssonin elämänkertatietojen lähde: http://www.jyvaskyla.fi/taidemuseo