Lähes tuntematon Wahlroos

Sukunimi Wahlroos tuo varmaan melkein kaikille ensiksi mieleen pankinjohtaja Björn Wahlroosin ja hänen isänsä kansliapäällikkö Bror Wahlroosin. Vähän vanhemmille kymenlaaksolaisille mieleen tulevat saman nimisen kotkalaisen elintarviketehtaan tuotteet: Wahlroosin käyrä –niminen lenkkimakkara ja pomeranssimämmi olivat ehkä tunnetuimpia. Wahlroosin nimi on kuitenkin tunnettu myös suomalaisen taideteollisuuden puolella.

Tässä kuvassa on kaksi Wahlroosin signeerattua pientä (noin 12 ja 16 cm) maljakkoa. Ruskeassa paksusta kuplalasista tehdyssä maljakossa on lisäksi vuosiluku -39.

Tässä blogissa on silloin tällöin julkaistu kuvia melko huonosti lasimuotoilijana tunnetun Runar Engblomin esineistä. Toinen, vähän aikaisemman ajan ja vieläkin tuntemattomampi lasitaiteilija on Walter Wahlroos. Hän on vähän tunnetumpi taidemaalarina. Wahlroos on mainittu Lasinkeräilijän Blogissa pariin kertaan, mutta kuvat ovat olleet lähinnä kirjojen kuvitusta. Tietoa hänestä on vaikea löytää, mutta se tiedetään, että Teollisuustaiteen liitto Ornamon hallituksessa hän on ollut ainakin vuonna 1937. Samassa hallituksessa muita jäseniä tai varajäseniä olivat esimerkiksi seuraavat tutut nimet : Harry Röneholm (mm. Suomen Messujen johtaja), Göran Hongell ja Yrjö Rosola. Myös blogissa mainittu G. A. Jysky oli samassa hallituksessa, hänkin on lasimuotoilijana hyvin tuntematon, mutta kuvataitelijana tunnettu.

Karl Walter Wahlroos eli 27.5.1901 – 29.7.1968.

 

Suomalainen lasimuotoilu ja koko suomalainen taideteollisuus oli menestyksekkäästi esillä New Yorkin maailmannäyttelyssä 1939. Tuon näyttelyn oheen Suomen osaston näyttelytoimikunta tuotti teoksen nimeltä Applied Art in Finland ja siinä kirjassa on hyvin dokumentoituna se korkea taso, joka suomalaisessa muotoilussa oli jo silloin. Voi vain jossitella millainen olisi kehitys ollut, ellei toinen maailmansota olisi katkaissut sitä. Tuon kirjan ovat toimittaneet Harry Röneholm, Werner West ja Walter Wahlroos. Suomalaiset lasiesineethän olivat hyvin esillä jo Barcelonan maailmanäyttelyssä 1929 ja varsinkin Pariisin maailmannäyttelyssä 1937.

Applied Art –kirjasta on julkaistu juttu tässä blogissa:

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2012/01/suomen-taideteollisuutta-new-yorkissa-v.html