Leijonawhiskyä Wiialan pullosta

Viialan kunta on nykyään osa Akaan kaupunkia, joka syntyi kun Viiala ja Toijala yhdistettiin vuonna 2007. Aikanaan Viialan tekivät koko maassa tunnetuksi lasitehdas, viilatehdas, nahkatehdas sekä saha ja vaneritehdas.

Lasitehdas perustettiin Viialaan 1890 ja sen toiminta päättyi 1938. Tehdas perustettiin hyödyntämään sahalta kertyvää jätepuuta ja lasitehdas oli siis osa Akkas Angsågs Aktiebolaget´ia. Alkuvuosina tehtaalla oli paljon tuotanto-ongelmia mm. laadun suhteen ja toiminta oli pitkään tappiollista. 1905 syntynyt pullokartelli rauhoitti tilannetta ja pullojen lisäksi alettiin valmistaa lääke- ja talouslasia. 1906 tulipalo tuhosi puurakenteisen tehtaan, mutta se rakennettiin uudestaan. Tämän jälkeen toimintaa haittasivat kielikysymys ja kansallisuuskiistat, kun suomalainen työväestö ei hyväksynyt Ruotsista hankittua uutta johtajaa, Kiss-Meyeriä, ja hänen mukanaan tulleita ruotsalaisia työntekijöitä.

 

Oikeanpuoleinen whiskypullo on vanhempi ja se on valmistettu Wiialan lasitehtaassa. Ilmeisesti näiden valmistus alkoi 1933. Vasemmanpuoleinen on valmistettu Riihimäellä ja sen pohjassa on R-kirjain. Ilmeisesti leijonaviskipullon muotti ja Alkon tilaus siirtyi Riihimäen lasille, kun Viiala suljettiin.

Myöhemmin (1981?) Alko toi samankaltaisen pullon markkinoille, mutta se oli tehty uudella muotilla ja kaula oli muutettu kierrekorkille sopivaksi. Tuote sisällä oli ”Neljän Leijonan Whiskyä” ja sen pullotus loppui 1997.

Leijonien lukumäärä on hämmentänyt joitakin: pullossa näkyy paraatipuolella lasiin tehtyinä kohokuviona vain kolme, mutta takapuolen etiketissä ovat kaikki neljä vaakunaeläintä paikalla. Sekaannusta lisää, että Alkolla on myös tuote nimeltä Kolme Leijonaa, joka on Suomessa pullotettua skottiviskiä pyöreässä pullossa.

Tuosta uudesta kulmikkaasta leijonapullosta tehtiin sitten toinen versio värittömästä lasista ja siinä oli etiketti ”KYPSYTETTY 10-VUOTIAS VISKI”. Tätä myytiin Alkoissa 1991 – 2000.

Vuonna 2012 löytyi jostain Alkon varastossa 500 kulmikasta leijonapulloa ja samansuuruinen erikoiserä Neljän leijonan viskiä tuli myyntiin 14.4.2012 hintaan 45 euroa per puolen litran pullo.

Nämä 1980- ja 90-luvun pullot tehtiin Karhulassa, koska Riihimäellä oli toiminta jo lopetettu, niinpä noiden pullojen pohjassa on K-kirjain.

 

Ja niin hyvää, ettei sanotuksia saa. No, se taisikin olla jonkun muun herkun mainoslause. Eivät englanninkieliset tuotenimet ja epiteetit ole mikään uusi juttu Suomessa, tämä on vuoden 1933 etikettigrafiikkaa: Quaranteed pure original Scotsh Whisky.

 

 

Tilanteen rauhoittamiseksi omistajat hankkivat Karhulasta tehdasta johtamaan pätevän hyttimestarin Franz Lücken, joka oli täysin suomalaistunut, vaikka oli alkujaan saksalainen.

Tämän jälkeen työväki aiheutti ongelmia kieltäytymällä käyttämästä tehtaalle hankittua puoliautomaattista puhalluskonetta. 1910 lakkoiltiin palkkariidoista.

Uudet tehtaat (Kirkniemi, Riihimäki ja Espoo) tekivät kilpailusta niin kovaa, että lasitavaraa myytiin tappiolla. Johto yritti kehittää työsuoritusten kontrollitoimia, josta seurasi kolmen kuukauden lakko. Omistajat pohtivat tehtaan sulkemista, mutta vuodesta 1913 alkaen päästiin kuitenkin kannattavaan toimintaan. Tehdas paloi taas vuonna 1916, mutta siitäkin yritys vielä nousi, kun lasitavaran kysyntä kasvoi ja ensimmäisen maailmansodan ansiosta hinnat nousivat.





Suomen sisällissodan aikana toiminta taas keskeytyi. Sodan jälkeen kemikaalipula vaivasi ja työteho oli sodan jälkeen laskenut huomattavasti. 1921 tehdas paloi kolmannen kerran. Uudessa tiilirakenteisessa tehtaassa toiminta alkoi seuraavana vuonna ja 1923 tehdas teki historiansa parhaan tuloksen siihen mennessä.

1920-luvun lopun pörssiromahduksesta alkaneen laman takia kysyntä putosi niin paljon, että tehdas suljettiin 1931 vuodeksi. Tavaraa oli kuitenkin tehty niin paljon varastoon, että tavarantoimitus pelasi. Pelastuksen toi kieltolain kumoaminen ja siitä alkanut pullojen kysynnän kasvu. 1930 perustettu Lasitehtaitten Myyntikeskus oli käytännössä kartelli, joka jakoi tilauksia kaikille siihen liittyneille yrityksille.

1935 Myyntikeskus lopetti toimintansa ja alkoi taas kilpailu, joka romahdutti hinnat. Vuonna 1937 yhtiökokous päätti muuttaa yrityksen nimen, kun se ei enää sijainnut Akaassa (Akkas eller Ackas på svenska), koska oli perustettu Viialan kunta. Nimeksi tuli Viiala Oy ja kirjanpitokieleksi suomi.

Kaikki 4 leijonaa paikalla eli kenraalitason juomaa. Pullon kaulassa on säilynyt paperinen kaulanauha, jossa on teksti Alko. Varsinaisessa etiketissähän lukee Oy Alkoholiliike Ab.

 

Kilpailutilanne oli kova 1930-luvun jälkipuoliskolla, kun valmistuskapasiteettia oli Suomessa enemmän kuin kysyntää tuotteille. Lopulta Riihimäen Lasi Oy ja Karhula Osakeyhtiö ostivat Viialan pois markkinoilta. Viialan pääomistaja Helsingin Osakepankki sai hinnan neuvoteltua sen verran korkeaksi, että toimenpide oli Viiala Oy:n kannalta edullinen. Riihimäki ja Karhula saivat yhtiön koneet sekä tuotevaraston ja ne jakoivat myös Viialan asiakkaat keskenään. Tuossa vaiheessa Viiala oli Suomen kolmanneksi suurin valmistaja. Tehtaan toiminta päättyi helmikuussa 1938.

Viialan lasitehtaasta ei ole tehty omaa historiikkia, eikä sen tuotannosta ole kuvallisia tuoteluetteloita, paitsi jälkipainoksena myynnissä ollut ”Luettelo talouslasille – Wiialan lasitehdas, Wiiala 1911”.

Tehtaan pullot on merkitty kirjaimella W (pohjassa tai kyljessä) ja monissa puristelasina tehdyissä talouslasiesineissä on massaleima Wiiala.

W. –merkki oli Wiilan lasitehtaan tapa merkitä pullot. Se ei siis tarkoita sitä, että pullon olisi suunnitellut Wirkkala.

Viialan (Wiialan) lasitehtaan historiassa kiteytyy suomalaisen teollisuuden ja teollisuuskapitalismin syntyvaiheen tekijät: teollisuusalojen kytkeytyminen toisiinsa, ammattiosaamisen hankkiminen ulkomailta, valtiollisen itsenäisyyden alkuvaikeudet, teollisuustyöväestön olojen kohentaminen, globaalit vaikutukset kuten sodat ja talouskriisit, kansalliset poliittiset tekijät kuten kieltolaki, terve ja epäterve kilpailu, osakkeenomistajien intressit, kuntarakenteen muutokset. Tehtaan kohtaamista vaikeuksista lukiessa ei voi kuin ihmetellä sitä sisua ja pitkäjänteisyyttä, jolla toimintaa saatiin luotsattua ohi vaikeista paikoista melkein 50 vuoden ajan. Nyt kvartaalitalouden aikana ei riitä edes, että toiminta on kannattavaa kun pitää olla erittäin kannattavaa, että saadaan jaettua omistajille kunnon osingot ja osakkeen arvonkin pitää nousta joka kvartaalissa.

Lähde: Vilho Annala, Suomen lasiteollisuus, toisen osan ensimmäinen nide, sivut 379 – 389, Helsinki 1948.

 

R-kirjan pullon pohjassa tarkoittaa, että se valmistettu Riihimäen Lasitehtaalla. Joku asiaan perehtynyt pystynee sanomaan R-kirjaimen muodon perusteella millä vuosikymmenellä pullo on tehty.