Sivut

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Karhu ja tähti –laseja


Korkeat grogilasit eli highball-lasit on koristeltu kullan värisellä Karhu ja tähti –logolla, jonka on aikanaan suunnitellut taiteilija Toivo Vikstedt Karhula Osakeyhtiön liikemerkiksi. Ilmeisesti ne on tehty liikelahjoiksi.
 
William Ruth osti vuonna 1881 silloisessa Kymin kunnassa toimineen Knut Hjalmar Casselin vuonna 1873 perustaman sahan ja jatkoi sahan toimintaa kehittämällä sitä. Ruth hankki Kymijoessa sijaitsevan Korkeakosken rantatontit ja vanhat myllyt sekä rakennutti myöhemmin koskeen voimalaitoksen. Vähän myöhemmin rakennettiin uusi saha ja puuhiomo. Teollisuusrakennusten rakentamista varten hän perusti pienen tiilitehtaan ja vuonna 1888 aloitti Karhulan lasitehdas ja konepaja toimintansa. Konepajaksi valmistettiin ja korjattiin aluksi koneita omien tehtaiden käyttöön. Nopea laajentaminen vaati pääomia ja vuonna 1902 Ruth muodosti tehtaistaan Karhula osakeyhtiön pitäen kuitenkin osakepääoman itsellään. Ruth kuoli syksyllä 1913, testamentin mukaan omaisuus on realisoitava ja käytettävä Suomen pienviljelyksen kehittämiseen. Ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen viivästytti osakkeiden myyntiä ja syksyllä 1915 A. Ahlström Osakeyhtiö osti Karhulan tehtaat. Karhula Osakeyhtiö säilyi erillisenä yhtiönä vuoteen 1941, jolloin se fuusioitiin Ahlström-konserniin.
 
Myös lasin reunassa on ”kultaus”.
Karhulan lasitehtaan huippukausi oli 1930-luvulla ja taidelasin valmistus Karhulassa lopetettiin vuoteen 1951 mennessä. Ahlström oli hankkinut myös Iittalan lasitehtaan omistukseensa vuonna 1917 ja tuotteita markkinointiin kaksoisnimellä ja -logolla Karhula – Iittala siitä alkaen 1950-luvun alkuun asti. Viimeinen lasinhioja Toivo Rusko siirtyi Karhulasta Iittalaan vuonna 1953. Tämän jälkeen Karhulassa valmistettiin enää automaattikoneilla pulloja ja pakkauslasia.

Vuonna 1995 Ahlström myi lasitehtaan yhdysvaltalaiselle omistajalle, joka sulki tehtaan syksyllä 2009.
 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti