Nyman Nuutajärveltä vai Helander Humppilasta ?

Kuvaruutukaappaus: http://www.huuto.net/kohteet/292843430?ref=hm_qr

Huutonetissä myytiin lasiesine, joka on myyjän mielestä Nuutajärven lasitehtaan valmistama Gunnel Nymanin Serpentiini, mutta monen muun mielestä se on Helanderin veljesten Humppilan lasissa valmistama Spiraali. Gunnel Nyman muotoili tuoteluettelossa GN18 -koodilla löytyvän Serpentiini-maljakon 1947, mutta sitä alettiin valmistaa vasta taitelijan kuoleman jälkeen 1949. Nyman kuoli 7.10.1948.

Helanderin veljekset Olavi, Martti ja Jonni perustivat Humppilan lasitehtaan 1952. Myös neljäs veljes, Mikko, työskenteli lasinpuhaltajana tehtaalla, mutta hän ei ryhtynyt osakkaaksi. Helanderin suku oli työskennellyt Nuutajärven lasitehtaalla jo kahden edeltävän sukupolven ajan.

Veljekset saivat oppinsa ja työskentelivät Nuutajärvellä ennen oman yrityksen perustamista. Olavi Helander oli taitava lasinpuhaltaja ja Gunnel Nyman työskenteli nimenomaan hänen verstakkonsa kanssa Nuutajärven tehtaalla käydessään.

Nuutajärven lasitehdas erotettiin omaksi yhtiöksi irrallaan Nuutajärven kartanosta vasta 1949 ja seuraavana vuonna tulipalo tuhosi tehtaan. Toiminnan jatkuminen oli epävarmaa, mutta Wärtsilä osti tehtaan ja tuotanto alkoi uudestaan 1951.

Veljekset perustivat oman yhtiön kesäkuussa 1952 ja mukaan tulivat myös uuden tehtaan tekniikasta vastannut teknikko Olavi Miettinen, joka myös työskenteli Nuutajärvellä ja sitä ennen Karhulan lasitehtaalla, sekä maanviljelijä Jaakko Arra, jonka tyhjään navettaan tehdas rakennettiin. Ehkä tarkoitus oli aloittaa oma firma päätyön ohessa, kuten tavallista on, mutta tehtaan johto irtisanoi uudet yrittäjät elokuussa, kun sai tietään oman yrityksen perustamisesta. Oma tuotanto jouduttiin käynnistämään pikavauhdilla ja melkoisen improvisoidulla laitteistolla. Kuitenkin loppuvuodesta 1952 tuotanto alkoi humppilalaisessa navetassa parinkymmenen kilometrin päässä Nuutajärven lasitehtaasta.

Helanderin veljekset tekivät omiin nimiinsä samanlaisia Gunnel Nymanin muotoilemia maljakoita, joita he olivat valmistaneet Nuutajärvellä työskennellessään. Värillisestä lasista tehdyissä esineissä he kuitenkaan eivät käyttäneet samoja värejä kuin alkuperäisissä Nuutajärven esineissä on, vaan sinistä, turkoosia, vihreää, pinkkiä ja punaista.

Tuossa Huutonetin ilmoituksessa viitataan oikeudenkäyntiin Humppilan lasin ja Nuutajärven välillä. Silloin tekijänoikeutta ja mallisuojaa koskeva lainsäädäntö oli kehittymätöntä, joka mahdollisti toimimisen harmaalla alueella. Suomen lasimuseon julkaisemassa Humppilan lasitehtaan historiikissa ei kerrota asian etenemistä oikeussaliin asti. Paikkakuntalaisten mukaan asia sovittiin ennen sen käsittelyä käräjillä. Tämän jälkeen Humppilan lasi muutti maljakoiden suuosaa, niin ettei se ollut enää tasainen, kuten nuutajärveläisissä alkuperäisversioissa. Mahdollisesti tässä Huutonetin esineessäkin tuo suun hiominen liittyy juuri tähän erilaisuuden tekemiseen.

Jokaisen kannattaa lukea tuon Huutonetin ilmoituksen teksti ja esineestä käyty keskustelu sekä arvioida asiaa:
 http://www.huuto.net/kohteet/292843430?ref=hm_qr

Kuvaruutukaappaus: http://www.huuto.net/kohteet/292843430?ref=hm_qr

Samanlaisia esineitä, joissa suuaukko on hiottu tyyliin sopimattomalla tavalla, on aikaisemminkin ollut myynnissä erilaisissa myyntitapahtumissa, alan liikkeissä ja kirpputoreilla, mutta aivan eri hintaluokassa.

Ilmoitustekstin virke ”Vuonna 1948 siitä tehtiin tusinan (12 kpl) alkuteos Privaattisarja UH-jalkaan, mutta valmistus oli liian kallis ja hidas, sen takia siitä luovuttiin.” pistää miettimään. Kuitenkin Humppilan lasi on valmistanut aika paljon noita uushopeiseen eli alpakkaiseen jalustaan istutettuja maljakoita.

Kuvaruutukaappaus: http://www.huuto.net/kohteet/292843430?ref=hm_qr

Kannattaa tutustua tuohon Suomen lasimuseon, vuonna 2002 tutkimusjulkaisut –sarjassa, julkaisemaan oranssikantiseen kirjaan Humppila – lasitehdas tie varrella. Sen voi ostaa lasimuseon museomyymälästä Riihimäeltä. Museomyymälän valikoimaan voi tutustua netissä: http://www.suomenlasimuseo.fi/Suomen-Lasimuseo/Ylavalikko/Museomyymala/