Fiskarsin antiikkitori näivettyi

Pari vuotta kestänyt huhumylly antiikkitavaroiden myynnin loppumisesta Fiskarsin torilla Antiikkipäivien aikana on toteuttanut itsensä. Vaikka myyntipaikoille varattu tila on pienentynyt siitä mitä se oli pari vuotta sitten, niin silti jäljelle jääneistä myyntipaikoistakin jäi osa vapaaksi.

Kolme vuotta sitten iso osa niistä antiikkikauppiaista, jotka olivat myyneet vanhaa tavaraa Billnäsin ruukin antiikkitapahtumassa noin parikymmentä vuotta, perusti oman tapahtuman, kun Billnäsin ruukin ostanut liikemies nosti paikkavuokria rajusti. Kauppiaat perustivat Fiskarsin Antiikkipäivät ry:n ja alkoivat järjestää myyntitapahtumaa Fiskarsin vanhassa veitsitehtaassa, jossa koko toiminta oli alun perin aloitettu ennen Billnäsin ruukkiin siirtymistä. Billnäsin ruukin ostanut yritys alkoi järjestää itse kilpailevaa tapahtumaa samaan aikaan. Tavallaan molemmat tapahtumat jatkoivat samaa perinnettä kolme vuotta. Tänä vuonna Billnäsin ruukin tehdastiloissa ei enää järjestetty antiikkimyyntiä, kun uuden järjestäjän käsissä se tapahtuma alkoi näivettyä. Billnäsin kyläyhdistyksen aloitteesta uusi järjestäjä aloitti tänä vuonna uuden tapahtuman Billnäsin ratsastuskeskuksen tiloissa.

Siitä lähtien, kun Fiskarsin antiikkipäiviä on järjestetty vanhassa veitsitehtaassa, on antiikkitorin olemassaolo kiusannut osaa veitsitehtaalla toimivista kauppiaista. Kuulemma kaikki asiakkaat eivät ole löytäneet veitsitehtaalle asti, vaan ovat luulleet antiikkitorin olevan koko Fiskarsin tapahtuma; ovat sitten tehneet ostoksensa torilla ja jatkaneet matkaansa.

Osa aikaisempina vuosina Fiskarsin torilla myyneistä kauppiasta oli jo talvella varannut paikan Billnäsin uudesta tapahtumasta, kun torin jatkumisesta ei saatu varmistusta. Tänä vuonna Billnäsissä olleista kauppiasta suurin osa vaikutti tyytyväisiltä ja he ilmoittivat tulevansa myös ensi vuonna. Ilmeisesti Fiskarsin antiikkitori siirtyy historiaan ?

 

Sunnuntaina iltapäivällä Fiskarsin antiikkitori oli vähän apean oloinen.

Teleobjektiivilla tiivistämällä torista sai myös positiivisemman kuvan aikaan.

Vaikka kauppiaita oli torilla vähemmän, oli tarjolla kuitenkin hyvä valikoima vanhoja lasiesineitä.

Aamuauringossa värilasiesineet loistivat hienosti.

Täältä löytyi Toikan lintujen pesä.

Torstaiaamuna pöydät olivat vielä täynnä esineitä.

Aimo Okkolinin kristalliesineiden vastavärit korostavat toisiaan.

Mahtaako Pentti Sarpanevan lasiesineiden kysyntä lisääntyä syksyllä julkaistavan kirjan myötä ?

Onko tämä Kauklahden vai Kumelan tuotantoa ?