Riihimäen Oivallus

Riihimäen keskustan itäreunalla, osoitteessa Hämeenkatu 64, on toiminut jo 10 vuotta osto- ja myyntiliike Oivallus, jota pitävät Marja ja Seppo Häti. Liikkeen pääasialliset myyntiartikkelit ovat kotimaiset lasi- ja posliiniesineet sekä ennen 1960-lukua valmistetut huonekalut. Kauppiaspariskunta kiertää myös jonkin verran messuilla, muun muassa Keräilykuumeen ja jyväskyläläisen Ajanviemää -liikkeen järjestämillä messuilla. Messujen ansiosta Oivallus tunnetaan hyvin Riihimäen ulkopuolella ja suuri osa asiakkaista onkin ulkopaikkakuntalaisia, vaikka liikkeellä ei olekaan nettisivuja. Viikon kuluttua Lasimuseossa järjestettävä Lasipäivä tuo taas paikkakunnalle paljon potentiaalisia asiakkaita, jotka kiertävät lasitapahtuman lisäksi myös paikkakunnan vanhan tavaran liikkeissä ja kirpputoreilla.

Liikkeen etuosassa on ikkunan edessä Lundia-hyllyssä paljon lasia ja keramiikkaa.

 

Näissä hyllyissä on lisää lasiesineitä.

Tästä löytyy täydennystä, jos omasta lasistosta on mennyt joku lasi rikki.

”Vanhan tavaran kauppa on tullut ihan suvun perintönä, kun Sepon isä ja isoisä ovat olleet romunkerääjiä ja romukauppiaita”, kertoo Marja Häti nauraen. Myyntiin tulevan tavaran he hankkivat pääasiassa ostamalla muutto- ja kuolinpesiä. Joitain yksittäisiä esineitä tullaan tarjoamaan liikkeeseenkin, esimerkiksi vähän arvokkaampia lasiesineitä – olihan Riihimäellä aikanaan kaksi lasitehdasta ja lasiesineitä löytyy riihimäkeläiskodeista.

”Meidänkin kodeissa lasitehtaalaisuus tuli melkein jo äidinmaidossa, kun meidän molempien äidit olivat Riihimäen lasilla töissä”, Marja kuvailee lasikaupunki Riihimäen erityispiirrettä.

Nämä ovat Eero Sallisen muotoilemia ns. yhden kukan maljakkoja. Sallinen oli lasialan moniosaaja: lasinpuhaltaja, hioja sekä muotoilija. Hän työskenteli sekä Riihimäen lasilla että Kumelan lasitehtaalla.

Tässä on Kumelan voimakkaan värisiä esineitä.

Kumelan lasitehtaan hennon sinisiä laseja, joita koristaa hiontakuvio, jota kutsutaan Kumelan (jää)kukaksi tai Tommolan kukaksi lasinhioja Sulo Tommolan mukaan.

Sama hiontakuvio, mutta voimakkaan sinisestä lasimassasta valmistettuja laseja.

Vasemmalla näkyy osa Tapio Wirkkalan suunnittelemasta Kalvolan kannosta ja keskellä Aimo Okkolinin muotoilema Paloheimo Oy:lle tilaustyönä tehty kanto.

”Aimo Okkolinin kristalliesineitä kysytään aina, mutta Riihimäen lasin 1970-luvun värilliset perusmaljakot eivät enää ole niin haluttuja kuin 3 - 4 vuotta sitten”, kuvailee Häti lasiesineiden trendejä.

”Naistenlehdet ja televisio-ohjelmat vaikuttavat suuresti siihen mitä meiltä kysytään. Kun aikanaan oli lehdissä juttua siitä, että Aira Samulin keräilee nalleja, niin monet muutkin alkoivat kerätä niitä. Yhdessä vaiheessa ihmettelin kun vanhat raastinraudat alkoivat mennä nopeasti kaupaksi. Yksi asiakas sitten kertoi, että jossain naistenlehdessä oli ollut juttu siitä miten vanhasta raastinraudasta voi tehdä lampulle varjostimen” päivittelee Marja Häti trendien syntymistapoja.

Marja kertoo, että nyt ollut jossain lehdessä juttu siitä, että tehdään korkeita tarjoilutorneja liimaamalla vanhoja Arabian kahvikuppeja ja tasseja vuorotellen toistensa päälle. Ehkä tästä tulee sitten seuraava villitys.

”Tällä hetkellä tuntuu siltä, että Helena Tynellin Aurinkopullot ovat taas kysytympiä kuin vähän aikaa sitten. Myös Erkkitapio Siiroisen Veturipullot menevät hyvin kaupaksi. Finellin emaliset astiat ovat myös erittäin kysyttyjä.” listaa Marja tämän hetken suosituimpia esineitä.

Värilliset lasiesineet ovat parhaimmillaan, kun valo tulee niiden takaa.

Vasemmalla on Ilmarin Kumelan suunnittelema karahvin ja lasien kokonaisuus. Oikealla on Riihimäen lasin kirjokoristeltu tarjoilukokonaisuus.

1930-luvun muotokieli miellyttää yhä silmää.