Riihimäen lasin vanhoja mainoksia

Vanhat aikakauslehdet ovat hyviä tietolähteitä lasikeräilijöille ja ylipäätään suomalaisesta kulttuurihistoriasta kiinnostuneille. 1930-luvun lopulla lehdissä julkaistiin silloin tällöin kuvitettuja juttuja aihepiiristä ja suomalaiset lasitehtaat myöskin ilmoittelivät runsaasti lehdissä. Ohessa on muutama esimerkki silloisen Oy Riihimäen (myöhemmin Riihimäen lasi Oy) tuotteista.



Riihimäen lasin Kuulto-sarjan esineet on valmistettu puristelasista, mutta ne on onnistuttu valmistamaan hyvin paljon kristallilasista valmistettujen esikuvien kaltaisiksi. Riihimäen lasin osti Kauklahden lasitehtaan osake-enemmistön jo vuonna 1927 ja yhtiöstä tuli Riihimäen tytäryhtiö. Tämä mainos on julkaistu Suomen Kuvalehden numerossa 42 vuonna 1937. Samana vuonna Riihimäki osti myös Ryttylän lasitehtaan ja tämä mainos onkin signeerattu muodossa ”Riihimäen, Kauklahden ja Ryttylän lasitehtaat”.



Mainoksessa on kaksi logoa päällekkäin, kun Karhula-Iittalan liikemerkissä on kaksi logoa rinnakkain.

Suomen Kuvalehden numerossa 50 vuonna 1937 on julkaistu uutinen, jonka mukaan Ylioppilaskunnan Laulajat  eli YL-kuoro on teettänyt Riihimäen lasitehtaalla mukaan Amerikan kiertueelleen tuliaismaljakkoja. Muotoilijaksi mainitaan kuoron jäsen, arkkitehti Erkki Huttunen. Kuinkahan iso erä maljakoita on tehty ja löytyyköhän Suomesta yhtään tällaista ?

Huttunen aloitti klassismin edustajana, mutta siirtyi funktionalistiksi 1930-luvulla. Vuodesta 1943 alkaen hän toimi Rakennushallituksen pääjohtajana. Netistä löytyy hänen suunnittelemien rakennusten kuvia ja muutama huonekalukin löytyy, mutta lasiesineitä ei.

Maljakon Kalevala-henkisessä hiontakuviossa mies seilaa veneellä. Kuvaakohan se YL:n matkaa Amerikkaan ?



Tällainen mainos on julkaistu Suomen Kuvalehden numerossa 45 vuonna 1937 ja siinä tarjotaan tuotteita sen vuoden joulumarkkinoille.

 

Riihimäen kirjokoristeltuja lasiesineitä näkee silloin tällöin antiikkimessuilla ja vastaavissa myyntitapahtumissa. Kahden kynttilän kynttilänjaloista on ollut kuva tässä blogissa 1.3.2012. Jotkut sanovat sen edustavan tyyliltään jugendia, mutta monet ovat sitä mieltä, että se on art decoa.

 

Ilmeisesti tämän karahvin ja siihen kuuluvien lasien valmistusmäärä on jäänyt vähäiseksi, koska eipä tällaisia missään näe myytävänä.