Blogin lukija lähetti kuvan maljakosta, jossa on
hiontakuvio, joka esittää Vaasan kauppatorilla olevaa vapaudenpatsasta. Hän epäili
maljakon muotoilijaksi Göran Hongellia. Tuota kyseistä kristallimaljakkoa
kuitenkin pidetään Yrjö Rosolan suunnittelemana. Maljakkoa on koristeltu
usealla eri hiontakuviolla, joista yleisin on poron kuvalla varustettu. Tuo
poromaljakko on kuvattu Karhulan lasitehtaan vuoden 1938 lahjapakkausluettelon
kanteen. Luettelon sisäsivuilla tuo maljakko rasioineen on numero 57. Luettelon
tekstissä maljakon mallinumero on 7003 ja siitä on kolme erilaista versiota eli
ilmeisesti silloin on ollut tarjolla kolme erilaista hiontakuviovaihtoehtoa.
Mallinumeron perässä on kirjaimet Y.R., ja niiden on päätelty tarkoittavan Yrjö
Rosolaa. Maljakon ja varsinkin sen koristelun muotokieli sopisi hyvin Rosolan
tekemäksi. Toisaalta on sanottu luettelon kirjainten yleensä viitanneen
väreihin tai jälkikäsittelyyn. Näissä maljakoissa ei yleensä ole signeerausta,
mutta ainakin yhden poromaljakon pohjassa on signeeraus G. H. Karhula -38.
Signeeraus näyttää melko aidolta, mutta nykyään ei enää voi luottaa aidoiltakaan
näyttäviin signeerauksiin. Hongell suunnitteli myös maljakoita, joihin myöhemmin voitiin lisätä kaiverruskoristelu, joten voisiko olla mahdollista että hän olisi suunnitellut maljakon ja Rosola koristelun ?
Suomen sisällissodan voittaneen osapuolen piirissä syntyi ajatus muistomerkin pystyttämisestä heti taistelujen jälkeen. Kerrotaan, että ajatus patsaasta sai alkunsa vuonna 1918 vapaussodan ylipäällikkö, sotamarsalkka C. G. Mannerheimin esikunnasta ja sen sijoituspaikaksi valittiin Vaasa, silloinen Suomen tilapäinen pääkaupunki. Vapaudenpatsaan aikaansaamiseksi Vaasaan perustettiin patsastoimikunta jo kesällä 1918. Toukokuussa 1922 patsastoimikunta, jota oli laajennettu Vaasan kaupungin virkamiehillä, katsasti Vaasassa sopivia paikkoja muistomerkille.
Patsastoimikunta vietti
hiljaiseloa muutaman vuoden, kunnes tammikuussa 1930 toimikunta kokoontui
jälleen, tällä kertaa Akseli
Gallen-Kallelan kotona. Gallen-Kallela ehdotti rakennettavaksi
rakennusta, johon voitaisiin kerätä itsenäisyystaisteluun liittyviä muistoja.
Toimikunnan muut jäsenet pitivät ajatusta kauniina, mutta huomauttivat, että
ainakin Vaasassa toivottiin itsenäisyystaistelun muistoksi "rakennustaiteellista
tai kuvanveistoksellista ratkaisua torille".
Varoja kerättiin kansalliskeräyksenä koko maassa, mutta
pääosa rahoista tuli kuitenkin Pohjanmaalta. Valtio ei osallistunut
kustannuksiin ja Vaasan kaupunginkin osuus rajoittui patsaan perustuksen
tekemiseen sekä juhlatilaisuuden kustantamiseen. Vuonna 1935 julistettuun
valtakunnalliseen patsaskilpailuun jätettiin 42 ehdotusta. Vasta vuonna 1936
vahvistettiin patsaan paikaksi kauppatori. Patsaan sanotaan olevan paikalla
missä Mannerheim otti vastaan Saksassa koulutuksessa saaneet jääkärit 1918.
Patsaan on suunnitellut kuvanveistäjä, professori Yrjö Liipola. Jalustassa olevan leijonan mallin teki Yrjö Liipolan
suostumuksella eläinveistäjänä tunnettu kuvanveistäjä Jussi Mäntynen. Patsaan jalusta on
mustaa graniittia ja sitä peittävät leijona ja viisi korkokuvaa: 1. Kenraali
Mannerheim armeijan edessä, 2. Lakia symboloiva kuva: mies, käsissään miekka ja
kilpi, 3. Uskontoa symboloi kuva, jossa on taustalla olevaa kirkkoa päin
kääntynyt nainen, 4. Työn merkitystä kuvaa mies käsissään viljalyhde ja sirppi
ja 5. tulevaisuutta kuvaa äiti lapsineen. Torin puolella olevassa julkisivussa
on lohikäärmettä polkeva Suomen leijona, vapaudenristi sekä sanat: Isänmaan
vapauttajille – åt fäderneslandets befriare 1918. Pronssiveistoksen korkeus on
6 metriä, jalustoineen noin 14 metriä. Veistoksessa on kaksi mieshahmoa, toinen
on seisova ja kivääriä kädessään pitelevä sotilas, joka heiluttaa lakkiaan. Hänen
takanaan istuu haavoittunut sotilas rintaansa pidellen. Alkuperäinen voittanut
ehdotus oli nimeltään ”Pohjan poika rynnistää”, jossa miekalla iskuun valmistautunut
nuorukainen puolustaa haavoittunutta toveriaan.
 |
| Kuva: http://ajatuskuplassa.blogspot.fi/ |
Vapaudenpatsas paljastettiin noin 20 vuotta
sisällissodan jälkeen 9. heinäkuuta 1938. Vaasan torilla oli 10 000 ihmistä
juhlistamassa tapahtumaa. Paljastettavan monumentin ympärillä oli
kunniavartiossa neljä lippua ja rivissä niiden vieressä Suomen, Ruotsin,
Norjan, Tanskan ja Saksan liput. Vastapäätä paljastettavaa monumenttia seisoi
suojeluskuntalaisia molemmista pohjalaisista suojeluskuntapiireistä.
Mannerheim tarkasti joukot ja sen jälkeen piti patsastoimikunnan
puheenjohtaja, vuorineuvos Serlachius, paljastuspuheen. Kaupunginvaltuuston
puheenjohtaja Hugo Malmberg vastaanotti patsaan kaupungin puolesta. Sitten
seurasi joukkojen ohimarssi, jonka vastaanotti presidentti Kallio. Joukkoja
komensi ja ohimarssia johti Mannerheim itse. Talvisodassa patsas vahingoittui
venäläisten lentorynnäkön yhteydessä. Se tapahtui 31. joulukuuta 1939.
Haavoittunut, istuva sotilas sai vasempaan saappaaseensa reiän
pomminsirpaleesta.
Se, mikä on tuon Karhulan lasitehtaan
valmistaman maljakon suhde itse monumenttiin, ei ole selvillä. On esitetty,
että niitä olisi annettu patsastoimikunnan jäsenille ja paljon rahakeräykseen
lahjottaneille kiitokseksi. Toinen teoria on, että niitä olisi myyty varojen
hankkimiseksi patsaan tekoon osana kansalliskeräystä. Kuitenkin on myös mahdollista,
että se olisi ollut yhtenä koristeluvaihtoehtona normaalissa myynnissä.
1930-luvun lopulla suojeluskuntaorganisaatio nostatti isänmaallista henkeä
Neuvostoliittoa vastaan ja kotimainen teollisuus sekä pääomapiirit tukivat
näitä pyrkimyksiä. Lienee siis mahdollista, että Ahlström-konsernin osana
Karhulan lasitehdas olisi osallistunut tämän hengen kohottamiseen tuomalla
markkinoille tätä tavoitetta tukevan taidelasiesineen.
Lähteet:
http://www.mosaiikki.info/vaasa_fi.php?id=2012_28_vapaudenpatsas
http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageWithoutBanner.aspx?id=1038990
http://www.lions.fi/district107-f/VaasaMerenkurkku_VasaKvarken/reliefesite%20suomi.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti