Simpeleen Antiikkitapahtuma alkoi auringonpaisteessa

Eilen lauantaina avattiin Simpeleen Antiikki ja keräily –kesäpäivät hienossa kesäsäässä. Lions Club Simpele järjestää tapahtuman nyt 14. kerran ja järjestelyt toimivat hienosti: kaikki myyntipaikat ovat käytössä ja yleisön palvelut hyvä hyvätasoisia. Kahvilapalvelujen lisäksi lounasravintolakin löytyy kesäpihalta. Lauantaina yleisöä viihdytti Ruokolahden vaskikvintetti ja tänään saman tehtävän hoitaa orkesteri nimeltä Cafe Late. Lisäksi ohjelmassa on esineiden tunnistusta ja arviointia sekä esitelmiä.

Myytävää tavaraa on laidasta laitaan, lasiesineitäkin runsaasti. Lasiesineissä pääpaino on 1950-luvun, ja sitä nuoremmissa, esineissä. Sama ilmiö on näkynyt viime aikoina muissakin myyntitapahtumissa ja vanhempien lasiesineiden keräilijät eivät pystykään kartuttamaan kokoelmiaan pelkästään antiikkimessuilta.

Muista vanhojen tavaroiden myyntitapahtumista Simpele eroaa edukseen, koska siellä on paljon muutakin ohjelmaa, kuin kaupanteko. Siinä on paljon perinteistä kesäjuhlan tai pitäjänpäivien tunnelmaa, kun paikkakuntalaiset tulevat viihtymään paikalle pidemmäksi aikaa; myydäänhän tapahtumaan myös kahden päivän pääsylippuja. Jokavuotiseen tapaan tilaisuuden aluksi esitettiin kunnan tervehdys ja kuultiin avajaispuhe.

Ohessa kuvia lauantailta, tapahtuma jatkuu tänään klo 16 asti. Ajo-ohjeet ja muut tiedot netistä: www.simpeleenantiikki.fi

Simpeleen Antiikki ja keräily –kesäpäivien avautumista odotettiin lauantaina 21.7. kirkkaan aamuauringon paisteessa.

Myyntipaikkoja on Simpeleen yhteiskoulun liikuntasalin lisäksi koulun luokissa ja käytävillä sekä ulkona kesäpihalla. Vasemmalla Galleria Euroart-antiikin osasto, jossa poronsarvet ja katoksen takaosassa vanha lappilainen ahkio.

Saman telttakatoksen alta löytyi myös hienoja design-esineitä.

Tapio Wirkkalan tuhkakupiksi suunniteltu kalamalja sekä Kaj Franckin ruskea Kanootti. Wirkkalan punaisesta kalasta julkaistiin kuva tässä blogissa 18.7. Iittalan lasimuseon esittelyjutussa.

Liikuntasalin leveillä käytävillä mahtuu hyvin liikkumaan isompikin määrä ihmisiä.



Jouko Kettunen myyntipöytänsä takana.

Lysteri- eli myrkkylasilla on omat keräilijänsä. Britanniassa nämä tunnetaan nimellä carnival glass ja myös siellä näillä esineillä on vankka keräilijäkunta.

Myös koulun käytävillä on myyntipisteitä.

Tässä esineet ovat kätevästi esillä kuljetuspakkauksissaan: Karhulan lasitehtaan vanha karahvi laseineen, Riihimäen juustokupu ja Kumelan ryyppylaseja.

Tällä myyntipöydällä lasiesineet on ryhmitelty värin mukaan.

Taustalta Tarja Pousar Ajanpatinaa –liikkeensä osastolla.

Vahvoja värejä – vahvoja muotoja.

Tuija Peltomaa arvioimassa yleisön tuomia esineitä Hagelstamin huutokauppahuoneen osastolla.

Selkeää esillepanoa Ajanpatinaa -liikkeen hyllyssä.

Samalta osastolta nämäkin.

Nostalgia vetoaa moneen. Etiketeillä varustetuilla pulloilla on myös omat keräilijänsä.

Tällä osastolla on myös modernia lasitaidetta eli Kari Alakosken tuotantoa.

Vasemmalla olevan esineen kierteiset ilmakuplat ovat tyypillisiä Alakoskelle. Oikean puoleinen esine kuvaa särkynyttä sydäntä.

Armando Jacobinon Kumelalle suunnittelemia esineitä.

Todennäköisesti Riihimäen lasitehtaan puristelasimalja, jossa on ornamenttina kiertävä kuvio on maalattu keltavärillä muistuttamaan kultausta ja pronssia. Böömissä valmistettiin 1900-luvun alkupuolella värillisestä kristallista maljakoita ja maljoja, joissa oli pronssista valmistettu koristevyö. Esimerkiksi Moserin tehtaalla oli paljon tällaisia malleja.

Myyntiosastojen kiertelyn tauolla on mukava istua kahville kuuntelemaan vaskimusiikkia ja juttelemaan tuttujen kanssa.

Ruokolahden vaskikvintetti viihdytti lauantaina messukävijöitä.