Yleisöopastus Erkkitapio Siiroisen näyttelyyn Suomen lasimuseossa ensi lauantaina klo 16

Erkkitapio Siiroinen (1944-1996) oli Riihimäen Lasin kultakauden viimeisiä ja nuorimpia taiteilijoita. Hän aloitti suunnittelutehtävät Riihimäen Lasissa 1963 vasta 19-vuotiaana, saman aikaan kun hänet hyväksyttiin opiskelijaksi Taideteolliseen oppilaitokseen, nykyiseen Aalto-yliopiston taideteolliseen korkeakouluun. Hänen suunnittelijanuransa pääsi kunnon vauhtiin vuonna 1968 kun opinnot oli suoritettu. Valitettavasti suunnittelutyöt loppuivat aivan liian pian loppuvuodesta 1976 kun puhalletun lasin valmistus Riihimäen Lasissa päättyi ja tehdas keskittyi automaattivalmistukseen. Siiroinen oli tuolloin vasta 32-vuotias.

Silti Siiroisen lasiuraa voidaan pitää poikkeuksellisen merkittävänä. Vuosina 1964-1976 syntyivät sellaiset klassiset lasistot kuin Barokki, Kasperi, Jesperi, Old King Cole ja Sesi sekä koristepullot Paukkurauta, Noppa ja Tellus. Vuoden 1976 jälkeen Siiroinen suunnitteli Riihimäen Lasin Kotilasi-tuotemerkille mm. Pub- ja Revontulet-lasistot sekä Studiolasille Pertunmaalle Legenda-lasisarjan.

Lasisuunnittelun ohella Siiroinen maalasi aktiivisesti sekä soitti pianoa. Ennen lasisuunnittelijan uraa hän oli jopa opiskellut säveltämistä professorin, tulevan akateemikon Joonas Kokkosen johdolla. Musiikkiuran tuloksena syntyi musiikki kahteen lyhytelokuvaan, mm. Asko Tolosen 1966 ohjaamaan Kristiinaan. Tämän näyttelyn tarkoituksena on valottaa Siiroisen monipuolista suunnittelijanuraa. Esillä on Siiroisen lasia ja suunnitelmia Riihimäen Lasista, Kotilasista sekä Studiolasista mutta myös arkkitehtuurisuunnitelmia, maalauksia
ja sävellyksiä.

Suomen lasimuseo sijaitsee Riihimäellä, ajo-ohje löytyy netistä: www.suomenlasimuseo.fi

Yleisöopastus lauantaina 28.4. klo 16:00

Siiroisen näyttely on rakennettu Suomen lasimuseon yläkerran intiimiin näyttelysaliin.

Veturipullo on Siiroisen tunnetuimpia esineitä.

Kasperi-kynttilänjalkoja.

Neljä variaatiota Pablo-maljakosta.

Arpa on heitetty eli Noppa.

Etualalla mustasta lasista muotoiltuja Sesi-sarjan esineitä. Taustalla Siiroisen maalaus.

Mustaa lasia käytettiin Suomessa runsaasti 1920-luvulla ja 1930-luvun alkupuolella,

mm. Göran Hongell muotoili uransa alkuvaiheessa lasiesineitä mustasta lasista,

jonka päälle maalattiin hopeamaalilla kuvioita. Paljon myöhemmin Kumelan lasitehtaassa Sirkku Kumela-Lehtonen ja Eero Sallinen suunnittelivat samankaltaisia esineitä, mutta hienostuneempia ja erilaisella hopeamaalaustekniikalla. Myös Runar Engblom muotoili Riihimäen lasitehtaalle esineitä mustasta lasista.