Sivut

perjantai 20. huhtikuuta 2012

Suurmieslasit poliittisen protestin keinona

Huomenna lauantaina 21.4. avautuu Keski-Suomen museossa Jyväskylässä näyttely Lasiin prässättyä protestia, joka kertoo 1900-luvun alun kansallisesti tärkeän kehitysvaiheen heijastuksista suomalaisiin puristelasiesineisiin.

Suomen laajaa itsemääräysvaltaa autonomian aikana kaventaneet valtakunnallisen yhtenäispolitiikan määräykset saivat aikaan1890-luvun mittaan yhä voimistuvia kansallisia mielenilmauksia. Helmikuun manifestina tunnetuksi tullut vuoden 1899 asevelvollisuusasetus jyrkensi mielialoja protesteiksi ja peitellyn symboliikan keinoin ilmaistuiksi mielenosoituksiksi. Kansallisia tunnuksia ja symboleja sekä maan menneisyyden saavutuksiin liittyviä kuvia ja patsaita laitettiin julkisesti esille. Suomalainen lasiteollisuus oli mukana mielenilmauksessa ottamalla lasimallistoonsa Suomen leijonavaakunalla, maakuntavaakunoilla ja suurmiesten kuvilla koristeltuja puristelasituotteita.

Lasiin prässättyä protestia -näyttelyssä esillä olevilla 1900-luvun alussa valmistetuilla ns. suurmieslaseilla ja vaakuna-aseteilla oli erityinen merkitys pyrkimyksissä vahvistaa kansallistunnetta kansan parissa. Ne olivat yksi erikoisimmista suomalaisuuden ja sen omaleimaisen kansallisen historian korostuksista.

Näyttelyn esineet ovat Karhulan, Iittalan, Nuutajärven ja Riihimäen lasitehtaan valmistamia. Vaakunalautasissa on usein tehtaan nimi laitettu näkyviin, mutta nimettömiäkin on. Eri tehtaiden valmistamia lautasia on mahdoton erottaa toisistaan muuten kuin muottisigneerauksesta. Suomen leijonavaakunan ja maakuntavaakunoiden ohella lasiin ikuistettiin kansallismaisemana pidetty Imatran koski.

Ensäimmäsenä Iittalan lasitehdas valmisti Aina ja Suomi –lautaset 1901. Näiden jälkeen tehdas valmisti leijonien koristamat sokerikon, kermakon ja juomalasit. Suurmieslaseista ensimmäisenä valmistettiin Elias Lönnrotin kuvalla varustettu lasi vuonna 1903. Iittalan lisäksi myös Riihimäki valmisti suurmieslaseja. Heidän valikoimaansa kuului myös vuonna 1915 valmistettu seppä-lasi.

Iittalan tehtaan suurmieslasien sarjassa on mukana myös Menninkäiseksi kutsuttu hahmo, jolla on Snellmanin piirteitä. Yksi selitys hahmolle on se, että muotin kaivertanut Alfred Gustafsson oli alun perin yrittänyt tehdä Snellmanin profiilin, mutta muuttanut mieltään, jolloin lopputuloksena oli karikatyyrihahmo. Pienehkön valmistusmäärän vuoksi Menninkäinen on nykyisin suuri keräilyharvinaisuus.

Oman kuvansa lasiin sai vuonna 1914 Suomen urheilun isäksi kutsuttu Ivar Wilskman. Hänen lasinsa oli ensimmäinen, jota valmistettiin elossa olevan henkilön kunniaksi.

Jatkoa seurasi vuonna 1920, kun Iittala alkoi valmistaa Mannerheimin kuvalla koristettua juomalasia. Harvinaisuutensa vuoksi lasi on nykyisin haluttu keräilykohde.

YLEn tv-uutisissa oli perjantaina 20.4. klo 18 lähetyksessä Pekka Niirasen toimittama juttu tästä näyttelystä. Jutussa oli haastateltavana Keski-Suomen museon intendentti Erkki Fredrikson. Jutun voi katsoa yle areenasta, se on uutislähetyksen loppupuolella kulttuuriosuudessa: http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1485489

Jyväskylän näyttely pohjautuu pääosin suurlähettiläs Risto Rekolan laajaan lasikokoelmaan ja hänen tutkimuksiinsa.

Näyttely on avoinna 26.8.2012 asti.


Lähteet:
http://www.jkl.fi/keskisuomenmuseo/uutinen/2/0/52772
http://yle.fi/alueet/savo/2012/04/lasiin_prassatty_protesti_3420882.html
Wenzel Hagelstam: Uusi antiikkikirja

Topeliuksen olkapäässä näkyvät kirjaimet AG, jotka ovat muotin tehneen muottimestari Alfred Gustafsson nimikirjaimet.

Mannerheim-lasi, jota myytiin suojeluskuntaorganisaation kautta.

Yleisimpiä ovat vaakunalautaset, joissa maakuntien vaakunat kiertävät lasin reunaosaa, mutta tässä ei niitä ole.

Vaakunalautaset on valmistettu pääasiassa värittömästä lasista, mutta tässä on harvinainen Nuutajärven lasitehtaan lilan värisestä lasimassasta valmistama vaakunalautanen.

Runebergille Iittala omisti juomalasin lisäksi lautasen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti