Kumpi on parempi: hapotettu vai hapottamaton ?

Puristelasiesineiden viimeistelyssä on käytetty useita eri keinoja, yleisimpiä Suomessa käytettyjä keinoja ovat olleet muun muassa lasin värjääminen pinnalle laitettavan jauheen avulla (lysteri- tai myrkkylasi), hiekkapuhallus ja happokäsittely.

Tässä blogissa julkaistiin 31.1. kuvat hapotetusta ja hapottamattomasta vihreästä Ahti-maljasta. Myös Riihimäen lasin valmistamista sodan muistomaljoista ainakin mottimaljasta on olemassa hapotettu ja hapottamaton versio olemassa. Ohessa on kuvia maljan eri puolilta vertailun tekemiseksi. Jos blogin lukijoilla on tietoa muista lasiesineistä, joista on olemassa sekä hapotettuja että hapottamattomia versioita, niin tietoa voisi jakaa muillekin vanhojen lasiesineiden keräilijöille: lasinkerailijanblogi@gmail.com

Hapotettu mottimalja vasemmalla. Oikealla harvinaisempi hapottamaton versio.

Vasemman puoleisen maljan sotilaan vaateparsi näyttää lumipuvulta.

Vasemmalla hapotetussa maljassa kuvio erottuu paremmin kuin käsittelemättömässä maljassa.