Karhulan lasia Karhu ja Tähti -logon alla

Kotkan Merikeskus Vellamossa on esillä 18.3. asti esillä Karhulan tehtaitten historiasta kertovia valokuvia ja elokuvia. Karhulan lasitehdas oli yksi noista saman omistajan teollisuuslaitoksista. Se oli myös ehkä niistä tunnetuin, koska sen tuotteet menivät suoraan kuluttajille, toisin kuin konepajan ja sahan tuotteet.

Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys hallinnoi Karhulan tehtaitten valokuva-arkistoa. Oheiset kuvat ovat tästä kokoelmasta ja niiden käyttöön tässä blogissa on saatu lupaTeollisuuspuistoyhdistykseltä. Lisää näyttelystä ja kuvapankista: www.karhujatahti.fi

Kuvassa on Iittalan lasitehtaan hiomo. Hiomomestari Theodor Tamminen tuli Karhulasta 1945. Iittalassa alkoi 1945-1947 puhaltajien ja hiojien ammattiopetus. Ammattiin opiskeleville teoriatunnit sekä piirustustunnit ja piirustuksen lukutaitoa opetti Erkki Vesanto. Kuvassa mestari Tamminen on opastamassa ja tarkastamassa hiojaoppilas Matti Lopperin hiomaa esinettä. Keskellä on hiojaoppilas Kosti Hantunen ja edessä hiojaoppilas Matti Leppänen. Heistä kaikista kehittyi taitavia hiojamestareita, ja he työskentelivät eläkeikään asti Iittalan lasitehtaalla.

Kuvateksti päivitetty 04.4.2024 - Kiitos Siru Löflund ja Anne Vesanto!

Kuvan Copyright: Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys.

Lasihytti Karhulan lasitehtaalla. Kuvan Copyright: Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys.

Kuva on Iittalan lasihytistä, seisomassa on Hugo Rask, istumassa on nuori Timo Sarpaneva ja pipopäinen puhaltajamestari on Helge Nieminen. 
Kuvateksti päivitetty 04.4.2024 - Kiitos Siru Löflund ja Anne Vesanto!
Kuvan copyright: Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys.

Rikhard Jungell aloitti oppipoikana, eteni hiojamestariksi ja lopulta muotoilijaksi. Tässä hän hioo kristallimaljakkoa Barcelonan maailmanäyttelyyn vuona 1929. Kuvan Copyright: Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys.

Rikhard Jungellin muistonäyttely Karhulan lasimuseossa vuonna 1973. Kuvan Copyright: Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys.

Taidokkaasti hiotut kristalliesineet olivat Karhulan lasitehtaan vahvuuksia jo 1900-luvun alussa. Kuvan Copyright: Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys.

Karhulassa oli oma lasimuseo vuoteen 1989 asti. Sen kokoelmat ovat myöhemmin joutuneet hajalleen; osa on edelleen Karhulassa, osa Kymenlaakson museossa Kotkassa ja joitain esineitä on ilmeisesti Suomen lasimuseossa. Nuutajärven ja Iittalan lasitehtaiden omat museot ovat nykyään Design-museon sivutoimipisteitä. Kuvan Copyright: Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys.

Gunilla Jungin Pariisin maailmanäyttelyyn 1937 suunnittelema malja. Karhulan lasitehdas järjesti vuonna 1936 suunnitelukilpailun, jonka tuloksia oli esillä Pariisissa. Samaan näyttelyyn valmistettiin myös ensimmäiset Alvar Aallon suunnitelemat Savoy-maljakot. Kuvan Copyright: Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys.

Lasinkaivertaja Toivo Rusko työstää Göran Hongellin suunnittelemaa maljaa vuonna 1947. Rusko on koristellut kaikki Hongellin hienoimmat esineet. Usein niissä onkin vain hänen signeerauksensa eli T.R. Erittäin harvinaisia ovat esineet, joissa on sekä muotoilija Hongellin että kaivertajan signeeraus. Taidelasin valmistus loppui Karhulassa 1953 ja Rusko siirtyi saman omistajan Iittalan tehtaalle. Siellä jatkettiin esimerkiksi eräiden Hongellin Karhulalle suunnittelemien esineiden valmistusta. Kuvan Copyright: Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys.

Karhulan lasitehtaan tuotteita vietiin mm. Yhdysvaltoihin 1930-luvulla. Brändinä siellä oli Karhula Crystal. Karhu ja tähti -logo oli näkyvästi markkinoinnissa esillä. Tässä mainoksessa on esineenä Göran Hongellin suunnittelema Puunhakkaaja -maljakko. Kuvan Copyright: Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys.

Kaivertamisen ja hiomisen lisäksi lasiin on tehty koristekuvioita myös puristelasitekniikalla, jolloin kuvio on muotin pinnnassa, josta se siirtyy lasiesineeseen. Karhulassa tehtiin 1930-luvulla puristelasitekniikalla hienoja taidelasiesineitä, eräs parhaimmin tätä tekniikkaa soveltaneista on Yrjö Rosola, jonka suunnittelma esine on tässä kuvassa. Kuvan Copyright: Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys.

Gunnel Nyman suunnitteli uransa aikana kaikille isoimmille suomalaisille lasitehtaille: Riihimäki, Karhula, Kauklahti, Ittala ja Nuutajärvi. Tässä hänen Karhulalle vuonna 1937 suunnittelemansa Kalamalja, joka on vapaasti puhallettua lasia, opaaliverho ja hiottu kalakuvio. Teos oli esillä Pariisin maailmannäyttelyssä. Kuvan Copyright: Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys.

Karhula Osakeyhtiö osti vuonna 1917 Iittalan lasitehtaan. Myöhemmin brändinä käytettiin Karhula-Iittala -kaksoisnimeä ja kaksoislogoa. Tässä Karhula-Iittalan näyttelyosasto Helsingin messuhallissa vuonna 1935. Takaseinällä näkyy mm. Rosolan Ahti-malja. Kuvan Copyright: Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys.

Karhula-Iittalan osastoa messuhallissa 1936, seinällä näkyy yhtiön kaksoislogo ja listaa saaduista palkinnoista. Hyllyillä etualalla on Hongellin muotoilemia lasiesineitä. Kuvan Copyright: Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys.

Göran Hongellin muistonäyttely Karhulan lasimuseossa vuonna 1974. Hongell siirtyi vuonna 1954 vastaamaan koko Ahlström-konsernin taiteelliseksi johtajaksi, kun taidelasin valmistus Karhulassa lopetettiin. Eläkkeelle hän siirtyi 1957. Kuvan Copyright: Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys.

Nykyään nämä tunnetaan Aaltomaljakkoina tai Savoy-maljakkoina ja niitä valmistetaan edelleen Iittalan lasitehtaassa. Valmistus alkoi kuitenkin jo vuonna 1937 Karhulassa Karhu ja tähti -brändin alla. Kuvan Copyright: Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys.

Enemmän Karhulan lasitehtaasta voi lukea Suomen lasimuseon julkaisemasata kirjasta 100 vuotta Karhulan lasia, joka liittyy lasimuseossa vuonna 1989 järjestettyyn näyttelyyn.