Sivut

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Suomen taideteollisuutta New Yorkissa v. 1939

Vanhat kirjat ja lehdet ovat hyviä lähdeteoksia, kun etsii tietoa vanhoista lasiesineistä. Vanhoista suomalaisista lehdistä löytyy lasitehtaiden mainoksia ja jonkin verran myös juttuja lasiesineistä sekä niiden valmistamisesta. Kirjoista tärkein on varmaan Vilho Annalan kolmiosainen Suomen lasiteollisuus I ja II.  Ensimmäinen osa käsittelee vuosia 1681 – 1808. Tuo kakkososa jakautuu vielä kahteen osaan; niistä ensimmäinen käsittelee pääasiassa kirjoittamisajankohtana vuonna 1947 jo toimintansa lopettaneita lasitehtaita. Jälkimmäinen osa esittelee vuonna 1947 vielä toiminnassa olleita lasitehtaita sekä lasiteollisuuden kehityshistoriaa. Kuvia lasiesineistä teossarjassa on valitettavan vähän.

Eräs mielenkiintoisimmista suomalaista taideteollisuutta esittelevistä kirjoista on Applied art in Finland, jonka julkaisu liittyy Suomen osastoon vuoden 1939 maailmannäyttelyssä New Yorkissa. Kirjassa esitellään 1930-luvun merkittävimpiä suomalaisia taideteollisuusesineitä. Nykyäänhän sana taideteollisuus korvataan usein sanalla design, mutta ehkä ainakin tässä yhteydessä on hyvä käyttää tuota vanhaa ja hyvää termiä. Kirja on kuvateos; alkusanojen lisäksi on vain kuvatekstit, muutoin 80-sivuinen kirja on täynnä mustavalkoisia valokuvia. Tekstit on painettu englanniksi, ranskaksi ja espanjaksi. Kirja tarjoaa hienon läpileikkauksen suomalaisesta muotoilusta ja sen korkeasta tasosta 1930-luvulla. Samalla on ollut erinomaista vienninedistämistä.

Kirjassa ja itse maailmanäyttelyn Suomen osastolla esiteltiin suomalaisia tekstiilejä, huonekaluja, valaisimia, sisustussuunnittelua, lasiesineitä, keramiikkaa, hopeaesineitä, graafista suunnittelua, myymälä- ja näyteikkunasomistuksia.

Kirjan alkusanoissa korostetaan suomalaisen ryijyn ainutlaatuisuutta ja niiden kuville onkin omistettu monta sivua. Huonekalujen ja sisustussuunnittelun tyylin sanotaan saaneen alkunsa vuosisadan vaihteen kansallisen tyylin etsimisestä, jossa on mukana perinteitä maan kartanokulttuurista. Ilmeisesti viittaus kattaa myös kareliaaniset piirteet, joita oli vuosisadan vaihteen huonekalu- ja rakennussuunnittelussa sekä maalaustaiteessakin. Tuon kansallisen jugendin jälkeen oli uusklassinen kausi, mutta ensimmäisen maailmansodan ja itsenäisyyden ajan alkuvaiheiden jälkeisen yhteiskunnallisen muutoksen myötä suomalainen muotoilu löysi yksinkertaisuuden ja käytännöllisyyden tunnusmerkeikseen. Näin jälkikäteen voidaan sanoa, etteivät nuo modernismin ja funktionalismin piirteet olleet pelkästään kansallisia, mutta Suomessa ne kyllä tulivat esiin varsin komealla tavalla 1930-luvulla. Design-museossa oli modernismia esittelevä näyttely keväällä 2010 ja sen yhteydessä julkaistiin kirja, jossa on kirjoituksia suomalaisesta modernismista. Itse näyttelyhän oli kansainvälinen kiertonäyttely, jossa pääosa esineistä oli Keski-Euroopasta ja Britanniasta.

Applied Art in Finland –kirjan alkupuheessa kiitellään suomalaisten lasiesineiden korkeasta tasosta johtavia teollisuuslaitoksia sekä riippumattomia muotoilijoita.

Lasiesineitä esitellään kirjassa 12 sivulla, lisäksi kahdella sivulla on valaisimia, joissa on käytetty taidokkaasti lasia. Lasimuotoilijoista esillä ovat Arttu Brummer, Gunnel Nyman, Göran Hongell, Gunnar Finne, Henry Ericsson, Yrjö Rosola sekä Alvar ja Aino Aalto. Harvinaisempia tekijöitä edustavat G.A. Jysky ja Walter Wahlroos.

Ohessa on muutama näyte kirjassa esitellyistä lasiesineistä:


Henry Ericssonin Riihimäen lasille suunnittelemia taidelasiesineitä. Applied Art in Finland kirjan kuvistusta.

Aukeaman keskellä on G.A. Jyskyn Riihimäen lasille muotoilema kristallimalja. Kuva: Applied Art in Finland.

Yrjö Rosolan kaiverrettu lasipullo, jonka on valmistanut Riihimäen lasi. Kuva: Applied Art in Finland -kirjasta.


Alhaalla Riihimäen lasin valmistama Walter Wahlroosin kukkavaasi. Ylempänä Göran Hongellin malja, jonka kirja sanoo olevan Riihimäen lasin valmistama. Hongell oli kuitenkin Karhulan lasin taiteilija vuodesta 1932. Sitä ennen hän kyllä osallistui Riihimäen lasin suunnittelukilpailuun vuonna 1928. Sijoitus oli 4.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti