Pro vitrea myönnettiin professori Heikki Orvolalle

Tänään suomalaisen kulttuurin päivänä on julkistettu Pro vitrea -palkinnon saaja:

Suomalaisen lasiosaamisen palkinto Pro vitrea myönnettiin professori Heikki Orvolalle. Palkinnon tarkoituksena on nostaa esille lasin parissa työskenteleviä tahoja sekä lisätä suomalaisen lasiosaamisen arvostusta. Palkinto jaettiin nyt toista kertaa.

Pro vitrea -palkinto myönnetään korkeatasoisesta ja persoonallisesta työskentelystä tai merkittävästä teosta suomalaisen lasikulttuurin edistämiseksi. Professori Heikki Orvola täyttää ansiokkaasti molemmat palkinnon myöntöperusteet.

Professori Heikki Orvola. Kuva: SLM /  Ella Tommila.

Huomenna lauantaina 1.3. klo 14:00 – 14:46 Suomen lasimuseon johtaja Hanna Mamia-Walther haastattelee Heikki Orvolaa lasimuseossa Riihimäellä. Tilaisuutta pääsee seuraamaan museon pääsylipulla tai museokortilla.

Heikki Orvola: Taidelasipokaalit 1970-luvun alkupuolelta. Kuva: SLM / Ella Tommila.

Palkintoraati kiittää professori Heikki Orvolaa suomalaisen lasikulttuurin rikastuttamisesta. Orvola on yli puolen vuosisadan kestäneellä urallaan vaikuttanut merkittävästi suomalaisen lasikulttuurin monimuotoisuuteen toimiessaan suunnittelijana, taiteilijana ja lasialan opettajana.

Orvolan omistautuneisuus ja luovuus saavat kiitosta. Hän on väsymättä luonut uutta ja puskenut lasinvalmistuksen rajoja sekä sarjatuotannon että taidelasin alueilla. Laatu ja monipuolisten tekniikoiden käyttö kuvaavat Orvolan tuotantoa. Taiteessa hänen tunnistettava tyylinsä kulkee vaivattomasti eri tekniikoiden ja materiaalien välillä. Sarjatuotannossa erottautuminen on haastavaa, mutta Orvola on mestarillisella osaamisellaan onnistunut luomaan tyylillisesti luontevia ja tunnistettavia elementtejä myös sarjatuotantoon skaalautuvalla tavalla.

Heikki Orvola: Sen tähden -lasiveistostos. Kuva: SLMY / Ella Tommila.

Palkintoraati summaa:

”Odotamme innolla, mitä syntyy, kun Orvolan luovuus ja syvällinen kokemus yhdistyy Iittalan lasitehtaan ammattilaisten osaamiseen.”

Vuoden 2025 Pro vitrea -palkintojuryyn kuului Suomen lasimuseon ystävien hallituksen jäsen Jyrki Kippola, Suomen lasimuseon johtaja Hanna Mamia-Walther ja asiantuntija Uta Lauren, Iittalan lasitehtaan tuotekehityspäällikkö Minna Piispanen, sekä vierailevana jäsenenä taiteen tuntija ja keräilijä Rafaela Seppälä.

Heikki Orvolan Kivi-kynttilälyhtyjä. Kuva: Iittala.

Uusia uniikkeja teoksia ja näyttely Suomen lasimuseossa

Palkinto sisältää mahdollisuuden uusien teosten valmistukseen ja kokeiluihin Iittalan lasitehtaalla, sekä näyttelyn Suomen lasimuseossa. Lisäksi se sisältää 3000 € tunnustuspalkinnon.

Palkinnon myöntää Suomen lasimuseon ystävät ry yhdessä Suomen lasimuseon kanssa.

Heikki Orvolan ja Iittalan lasinpuhaltajamestarien yhteistyössä tekemät teokset tulevat esille Suomen lasimuseoon loppuvuodesta. ”Orvola on suunnitellut lasia 60-luvun lopulta ja on todellinen lasin maestro, joten nyt on kieltämättä odotukset korkealla.” kertoo palkintojuryn puheenjohtaja Jyrki Kippola Suomen lasimuseon ystävistä.

”Iittalan sydän on aina ollut lasia ja siksi lasiosaamisen kehittäminen on meille äärimmäisen tärkeä asia. Heikki Orvolan tuotanto on huikea osoitus siitä, mitä kaikkea luova mielikuvitus yhdistettynä taitavaan käsityöhön voi saada aikaan. Tulevaisuudessa vahvistamme entisestään lasin taitajien ja luovien suunnittelijoiden yhteistyötä, sillä juuri se tekee Iittalasta ainutlaatuisen maailmassa.” sanoo Iittalan luova johtaja Janni Vepsäläinen.

”Heikki Orvolalla on syvä ymmärrys lasin ominaisuuksista ja sen pohjalta hän on tuottanut vuosikymmenten varrella eleganttia muotokieltä, mutta seuraavassa hetkessä jotain täysin odottamatonta. Tämän meidän projektimme lopputulosta odotan kyllä todella paljon! Pidän melko varmana, että hän yllättää meidät taas.” kertoo Suomen lasimuseon johtaja Hanna Mamia-Walther.

Tunnistaako joku tämän maljakon?

 

Blogin lukija lähetti kolme kuvaa maljakosta, jolle kaivataan tunnistusapua. Hyvin samanvärisiä esineitä on valmistettu ainakin Karhulassa ja Riihimäellä, mutta voisi olla ulkomainenkin.

 

   

Samanlainen maljakko on esitelty tässä blogissa 21.8.2017 ja silloin kuvatekstiin on laitettu kysymys: Voisiko olla Elmar Granlundin muotoilema ja Riihimäen valmistama ?

Juthbackan markkinoilla kesällä 2017 kuvattu yksilö.

Taiteilijan kanssa -keskustelusarja lasimuseossa

 

Muotoilija Heikki Orvola ja hänen muotoilemansa Inkivääripurkki. Kuva: Suomen lasimuseo.

Tulevana lauantaina 1.3. on kevään keskustelusarjan ensimmäinen tilaisuus Suomen lasimuseossa Riihimäellä. Silloin museonjohtaja Hanna Mamia-Walther haastattelee muotoilija Heikki Orvolaa klo 14:00 – 14:45. Oheisesta kuvasta käyvät ilmi keskustelusarjan muut aiheet sekä muut kevätkaudella järjestettävät tilaisuudet, jotka järjestetään lauantaisin lasimuseossa.

Kuva: Suomen lasimuseo

Karahville muotoilija ja valmistaja?

 

Tunnistettavan karahvin kylkeen on kaiverrettu/hiottu kahden kalan kuvat, mutta mitähän lajia ne mahtavat olla?

Blogin lukija lähetti muutaman kuvan karahvista ja pyysi tunnistusapua; kuka on muotoillut tämän karahvin ja mikä tehdas sen on valmistanut?

Kiitos kuvista Sarille.

LISÄYS 25.2.: 

Tietoa eilen julkaistusta karahvin kuvasta

Eilen tuli jo kaksi vastausta kysymykseen kuka on muotoillut yllä esitellyn karahvin ja mikä on valmistaja. Näiden perusteella vahvin oletus on, että se olisi Edvard tai Gerda Strömbergin muotoilema ja Strömbergshyttanin valmistama.

Kiitokset Heikille and thanks for Tim!

Tällaisen löysin: https://www.etsy.com/uk/listing/1754245844/edvard-stromberg-1934-strombergshyttan ja siihen sitten www.20thcenturyglass.com -sivustolta muutaman kuvastosivun. Suunnittelija voisi ehkä olla paremminkin Gerda Strömberg?

Korkki näyttäisi olevan erilainen, jos kuvista voi päätellä. Ja koostakaan ei tiedä, kun mitään mittoja ei ole ilmoitettu. Kala- ja rapuaiheet sopivat hyvin yhteen ja Strömbergshyttanilla näyttää olevan muitakin vedenalaisia aiheita esineissään. Vaikka tunnistus ei olisi oikea, niin ehkä tästä löytyisi jotakin suuntaa etsinnälle.

terv. Heikki_H

Kuvasivun toiseksi ylimpänä vasemmassa reunassa olevan malli E.32 muistuttaa kovasti kysyjän lähettämän kuvan karahvia.

The decanter and the engraving I think were done by the Swedish factory Strombergshyttan. There is a reprinted catalogue in the “journal of the glass association volume 8 “ published in 2008. It is said the catalogue dates from between 1933 to 1936. The one in the picture may be later.

One decanter model shown has the title “Lojten” and is very similar in shape. I have seen that colour green used on other Strombergshyttan items.

There is a fantastic  resource for Swedish glass catalogues at Bergdala glass .se ( I’m not good at sending links)

As for the type of fish , I have no idea. On the Begdala site I am sure there are pages of engraving patterns and maybe the answer is there.

BR: Tim

Kaksi kristallimaljakkoa

 

Nämä kaksi kristallimaljakkoa on ilmeisesti tehty samanlaisesta aihiosta, mutta hiottu eri tavoin. Niiden korkeus on noin 25 cm.

Suomen lasimuseossa Riihimäellä on avautunut suomalaista kristallia esittelevä näyttely ja sen avaamisen yhteydessä on kerrottu, että kiinnostua kristallia kohtaan on lisääntynyt. Pitkään on varsinkin väritön vanhempi kristalliesineistö ollut aliarvostettua. Näiden tekeminen on vaatinut sellaista hiomisen ammattitaitoa, joka on Suomesta lähes kokonaan kadonnut. Työtuntejakin on näiden tekemiseen mennyt sen verran, että nyt Suomessa valmistettuina nämä olisivat kalliita.

Parhaimmillaan väritön kristalli on silloin, kun valo tulee sen takaa.

Näinkin on kartutettu museoiden kokoelmia

 

Tällaisella ilmoituksella Hämeen Sanomissa 10.1.1981 on haettu esineistöä Iittalan lasimuseoon. Silloin vielä se oli osa tehtaan organisaatiota, nimikin on ollut Iittalan lasitehtaan museo. Ilmoituksen "allekirjoitus" on muodossa Ahlström iittala finland. Kiitos kuvasta: Suomen kasarmin aarteet.

Lasihytti Oy:n maljakko

 

Lasihytti Oy:n valmistama maljakko, jonka korkeus on noin 26 cm.

Lasinpuhaltaja Johannes Aaltonen perusti Lasihytti Oy:n Espoon Kauklahteen vuonna 1949. Sitä ennen hän toimi mm. kaasumiehenä Kauklahden lasitehtaalla. Hänen isänsä Karl Erlander Aaltonen työskenteli usealla lasitehtaalla koneenkäyttäjänä. Johanneksen kaksi veljeä työskenteli lasitehtaiden konepuolella. Syksyllä 1949 Johannes voitti veikkauksessa niin paljon, että pystyi perustamaan oman lasitehtaan.

Johannes Aaltosen Lasihytti Oy:n maljakoille tyypillinen alaosa on muotoiltu pihdeillä. Osa malleista muistutti Kauklahden lasitehtaan malleja, mutta tämä tämä jalkaosan rypytys erotti ne selvästi.

Tehdas sijoitettiin lautarakenteiseen latoon noin kilometrin päähän Kauklahden lasitehtaasta. Teknisten ongelmien vuoksi lasimassa värjäytyi uunissa ruskeaksi, eikä ongelmaa saatu ratkaistuksi. Alkuperäinen idea tuottaa värittömästä kristallista valaisimien koristeita piti muuttaa ja tilalle tulivat vapaasti puhalletut maljakot, maljat ja tarjoilulautaset, joissa erityispiirteenä oli jalkaosien muotoilu pihdeillä.

Johannes Aaltosen elämä päättyi 1950 ja yrityksen toiminta loppui 1952.

Tavanomaista on valko-opaalista tai luulasista tehdyn reunanauhan käyttö ja samaa koristelua käytettiin myös Kauklahden lasitehtaassa.

Lähde: Espoon kaupunginmuseon julkaisema Lasin aika -teos.

Kuvia muista Lasihytti Oy:n valmistamista maljakoista voi katsoa Espoon kaupunginmuseon kuva-arkistosta Finnan kautta:

https://www.finna.fi/Record/ekm.urn:nbn:fi-ekmhttp%253A%252F%252Fwww.profium.com%252Fespoo%252FKohde-058DC7F6-B19B-5B2D-B93D-246DA657D082#versions

Kuraattorin kierros Aalto2-museon Vesanto-näyttelyssä

 

Erkki Vesannon muotoilemia aromilaseja. Kuva: Aalto2-museokeskus.

Jyväskylän Aalto2-museossa tarjoaa mahdollisuuden nähdä ja kokea laaja lasitaiteilija Erkki Vesanto -näyttely kuraattorin kierroksella. Näyttelyn kuraattori Anne Vesanto syventää ymmärrystä lasitaiteilijan monipuolisesta työstä ja tarjoaa täysin uutta tietoa Erkki Vesannon suunnittelemista esineistä. Noin tunnin kestävän kierroksen jälkeen on varattu aikaa kysymyksille ja kommenteille.

Lasitaiteilija Erkki Vesannosta kertovassa elämäntyönäyttelyssä on esillä monipuolisesti ja runsaasti käyttölasia ja taidelasia, sekä uniikkikappaleita ja suunnitelmia. Moni esineistä on esillä ensimmäistä kertaa. Näyttely juhlistaa myös sitä, että Erkki Vesannon syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna 110 vuotta. Kierroksella kuullaan kuinka kuraattoreiden tekemän tutkimuksen kautta on löydetty paljon uutta tietoa Erkki Vesannon suunnittelemista esineistä. Myös Vesannon tuotannon laajuus tulee näkyväksi. Toinen näyttelyn kuraattoreista, Anne Vesanto on paikalla esittelemässä kronologista näyttelyä, joka kertoo myös pääpiirteittäin Iittalan lasitehtaan tuotannon kehityksestä ja muutoksista.

Kierros sisältyy Aalto2-museokeskuksen pääsymaksun hintaan.

Perjantaina 21.2. klo 16:30

Aalto2-museokeskus netissä: https://aalto2.museum/

Lasipäivän löytöjä

”Löytö” voi tarkoittaa montaa asiaa; joillekin se on edullisesti tehty ostos, joskus se voi olla pitkään etsitty esine tai sellainen, jonka olemassaolosta ei aiemmin tiennyt. Oheiset esineet löytyivät 25.1. Riihimäellä Suomen lasimuseossa järjestetystä Lasipäivästä.

Göran Hongellin muotoilemat 8258-lasiston pikarit on valmistettu Karhulassa.

Oheiset Göran Hongellin Karhulan lasitehtaalle 1935 muotoilemat pikarit kuuluvat lasistoon 8258, jota valmistettiin myös värittömästä lasimassasta sekä havannankeltaisesta ja azurinsinisestä lasista. On olemassa myös versio, jossa lasiin on maalattu rapuja. Helan går! Oheisten lasien värin nimi oli Karhulassa savu. Tämä lasisto kuului vientimallistoon. Näiden pikarien korkeus on noin 15,5 cm. Lasit löytyvät Taina Vuorelan myyntipöydältä. Vuorelalla on kivijalkaliike Muija Helsingin Kannelmäessä.

Tämä kuva on Suomen lasimuseon julkaisemasta kirjasta Sata vuotta Karhulan lasia.

Nuutajärvellä valmistetun pullon korkeus on 172 mm ja suuaukon ulkohalkaisija on 43 mm. Alaosa on kulmikas, mutta kaula ja suuaukko ovat pyöreitä.

Oheinen vihreä pullo tai purkki on valmistettu Nuutajärvellä ja sen pohjassa on massaleima Notsjö. Milloin Nuutajärven lasitehdas siirtyi kaksikielisen massaleiman Nuutajärvi Notsjö käyttöön? Tämän esineen lasimassa näyttää yllättävän hyvältä, toki hieman on kuplia massassa. Onko tämä oikeasti vanha vai uustuotantoa? Nuutajärvellähän on valmistettu joidenkin vuosijuhlien kunniaksi vanhoilla muoteilla uustuotantoversioita vanhoista esineistä.

Kiitos pullosta Jarkille!

Pullo ei ole aivan tasasivuinen, vaan pohjan koko on 43 mm x 45 mm. Se on kahdeksankulmainen, niin että pitkän sivun fasetit ovat 29 mm ja lyhyen sivun 24 mm leveitä. Kulmien fasetit ovat koveria. 

Milloin Notsjö-massaleima muutettiin muotoon Nuutajärvi Notsjö?

Kuplia pullon kaulaosassa.

Uusia vanhan tavaran myyntitapahtumia

 

Tulevan kevään messukalenteriin on tullut perinteisten tapahtumien lisäksi muutamaa uusi tapahtuma.

Nuutajärven lasimakasiinissa järjestetään 22.3. Nuutajärven antiikki- ja keräilymessut: https://nuutajarvi.fi/event/lasikylan-antiikki-ja-kerailymessut-la-22-3

Nakkilan Verstaassa järjestetään Löytöretki vintage maailmaan 12.4.: https://www.loytoretkitapahtuma.fi/

Toukokuussa on kaksi uutta Keräilykuume-tapahtumaa; ensin Kuopio antiikki & vintage 3.-4.5. Kuopion raviradalla ja 17.-18.5. Jämi antiikki & vintage Jämijärven Jämi Areenalla:

https://www.xn--kerilykuume-n8a.fi/messukalenteri

Kuva: https://www.jamille.fi/jami-areena/

Lempäälässä järjestetään 24.-25.5. Antiikkia ja wintagea -tapahtuma Manttaalintalossa.

Lisää tulevia tapahtumia Lasinkeräilijän kalenterissa: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/p/lasinkerailijan-kalenteri.html

Lasinpuhaltajamestari Sulo Grönberg, Kumela

 

Sulo Grönberg teki pitkän ja monipuolisen uransa lasinpuhaltaja eri tehtaissa. Vuonna 1899 Urjalassa lasinpuhaltajan pojaksi syntynyt Grönberg aloitti Nuutajärvellä 1913, josta siirtyi Kirkniemelle 1917, Raumalle 1919 ja palasi Nuutajärvelle 1923. Hän siirtyi kuitenkin jo seuraava vuonna 1924 Ryttylään, josta Riihimäen Lasiin 1928. Siellä hän oli vähän pidempää, mutta monen muun riihimäkeläisen kanssa siirtyi Tallinnaan 1937, ilmeisesti Johannes Lorup klaasifabrikin palvelukseen. Suomeen hän palasi sodan jaloista 1940 ja silloin Kumelaan, josta Riihimäen Lasille 1942, mutta palasi Kumelaan 1947. Kumelan lasitehtaassa hän työskenteli vuoteen 1969 asti ja kuoli vuonna 1971. Hän suunnittelu useita malleja Kumelan tuotantoon ja niinpä hänet mainitaankin tehtaan taiteilijana kirjassa Oy Kumela – lasimaalaamosta tehtaaksi. Mainitaan hänet samassa kirjassa myös lasinpuhaltajana.

Tämän korkeus on 14,5 cm, pituus 11,5 ja leveys 8 cm. Pohjassa on signeeraus S. Grönberg - Oy Kumela.

Tämän maljan mitat ovat 23,5 - 12,5 ja 8 cm.

Tämän mitat ovat 22 - 16 ja 8 cm. Pohjassa signeeraus S. Grönberg - Oy Kumela.

Alarivissä ja ylempänä oikealla on Grönbergin muotoilemia malleja. Kuva on Kumelan vuoden 1964 tuotekuvastosta.