Kuvia Karsikkaan Pohjola kukkii -näyttelystä

 

Näiden seinäkukkien lasiset terälehdet on valmistettu Iittalassa.

Matias Karsikas sai viime vuonna historian ensimmäisen Pro vitrea -palkinnon. Joka toinen vuosi palkinnon jakavat Suomen lasimuseon ystävät ry yhdessä lasimuseon kanssa. Palkintoon sisältyy rahaa, mahdollisuus uusien teosten valmistamiseen Iittalan lasitehtaan puhaltajien kanssa ja näyttely Suomen lasimuseossa.

Lasimuseon näyttelyssä on uudet Iittalassa valmistetut teokset sijoitettu kristallisalin vastaiselle seinälle, muut näyttelyssä esillä olevat teokset ovat vanhempia. Ne on lainattu keräilijöiden kokoelmista tähän näyttelyyn.

Iittalan lasitehtaassa on valmistunut puhallettuja elementtejä, joista Karsikas on studiollaan koonnut teokset. Niissä on lasisten terälehtien lisäksi käytetty keramiikkaa, puuta ja metallia.

Matias Karsikas: Kukka

- Lasihytissä annoin lasinpuhaltajille vain reunaehdot, jolloin puhaltajille jäi runsaasti vapautta työskentelyyn, kuvailee Matias Karsikas työskentelyään yhdessä Iittalan lasinpuhaltajien kanssa. Näissä teoksissa Karsikas pääsi käyttämään sellaisia tekniikoita, joita ei ollut aikaisemmin käyttänyt, esimerkiksi filigraanitekniikkaa ja liukuvärjäystä. Iittalan värillisten lasimassojen kanssa työskentely oli myös erilaista kuin pienissä studioissa lasin värjäämiseen käytettyjen pulverivärien ja väritappien kanssa.

Matias Karsikas

- Vanhemmissa teoksissa lasiosia on ollut vain ”mausteeksi” mukana, kun näissä Iittalassa tehdyissä töissä lasi on pääosassa.

- Vanhimpien teosten lasiosat on valmistettu Aalto-yliopiston hytissä Espoossa, jonka jälkeen olen työskennellyt Jenni Sorsan kanssa Nuutajärvellä ja Anna Schroderuksen kanssa Suomenlinnassa.

Matias Karsikas: Symbioosi.

Matias Karsikas kertoi hakeutuneensa Aalto-yliopiston lasi- ja keramiikkalinjalle nimenomaan lasin kanssa työskentelemään, mutta opiskelijat joutuivat kilpailemaan koulun hytin käyttöajoista, minkä vuoksi lasin kanssa ei päässyt työskentelemään niin paljon kuin olisi halunnut. Tämän vuoksi Karsikas on päätynyt tähän asti työskentelemään etupäässä keramiikan kanssa.

- Lisäksi lasin työstäminen on paljon kalliimpaa kuin keramiikan tekeminen.

Matias Karsikas: Talvi viidakossa

Matias Karsikas on suorittanut kuvataidelukion ja tehnyt öljyväritöitä, mutta ei kuitenkaan pidä itseään kuvatekijänä tai visuaalisia ilmaisukeinoja käyttävänä tarinankertojana. Hänen isoisänsä oli ITE-taiteilija, jonka materiaalina oli puu. Ehkä tällä on ollut vaikutusta siihen, että Karsikas arvostaa taidekäsityötä ja on itsekin aikanaan aloittanut puusepän opinnot. Taidekäsityö on aikaisemmin taidekentällä nähty ”puhdasta” taidetta alempiarvoisempana. Arvostukset ovat muuttuneet ja nykyään taidegallerioissa esitellään muutakin kuva- ja veistostaidetta. Niissä nähdään nykyään myös tekstiilitaidetta, lasi- ja keramiikkataidetta sekä valokuva- ja videotaidetta.

Nykyään ryijymäisiä teoksia valmistetaan monista materiaaleista, mutta Matias Karsikas ei itse pidä tätä teosta ryijymäisenä, vaan hän näkee siinä ennemminkin sammalpeitteen puun pinnalla.

- Ideat teoksiini syntyvät yleensä valmistusprosessin aikana kokeilujen kautta, eivät etukäteen. Tästä johtuu se, että studiollani on paljon keskeneräisiksi jääneitä kokeiluja.

Vanhemmissa teoksissa on jonkin verran luonnonpuuta, jota ei ole juurikaan käsitelty, kun siihen on yhdistetty keramiikka- ja lasielementtejä.

- Ihalen Birger Kaipiaisen runollista tapaa kuvata todellisuutta ja Kim Simonssonia katson ylöspäin, vastaa Karsikas, kun häneltä kysyy esikuvista.

HRVDE-tapahtuma Kaapelilla viikonloppuna

 

Helsinki Retro & Vintage + Design Expo järjestetään Helsingissä Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa tulevana viikonloppuna 19.-20.10. Tapahtuma on jo vuosia ollut suosittu myyjien ja ostajien keskuudessa.

Lauantaina ovet ovat auki klo 10 - 17 ja sunnuntaina 10 – 16.

Oheiset kuvat ovat aikaisempien vuosien vastaavista tapahtumista.

Yleisö jakautuu niin isolle alueelle laajassa Merikaapelihallissa, ettei pahoja ruuhkia pääse syntymään.

Myös tauluja ja veistoksia löytyy tapahtumasta.

Monella osastolla on vintage-vaatteita ja -asusteita.

Taide- ja käyttölasia on monella myyjällä.

Laajassa valikoimassa mm. käyttölasia ja -keramiikkaa.

Vanhat peltipurkit ovat hyvin haluttuja keräilykohteita.

Brummer & Brummerilla on aina mm. Tapio Wirkkalan Rosenthalille muotoilemia esineitä.

Nanny Stillin suunnittelemia valaisimia.

Kaapelitehtaan Merikaapelihalli on upea interiööri.

Lasimuseossa tapahtuu syyslomaviikolla 14. - 20.10.

 

Kuva: Suomen lasimuseo

Koko syyslomaviikon ajan Suomen lasimuseosta löytyy katseltavaa, työpajoja ja tekemistä koko perheelle:

• Tiistain 15.10. klo 12–15 Muhkukukka-työpajassa voi tehdä Matias Karsikkaan Pohjola kukkii – Pro vitrea -palkintonäyttelyn innoittamia kukkia kollaasitekniikalla. Museon ensimmäisen kerroksen luentosalissa sijaitsevaan koko perheen työpajaan voi poiketa hetkeksi tai viihtyä pidempään.

• Torstaina 17.10. klo 12–15 pääsee tutkimaan ja tunnustelemaan lasiesineitä museon parvelle rakennetussa koko perheen Lasilinnun pesä -työpajassa. Pesästä voi hakea myös Lasimuseon lintubongaus -tehtävän lapsille.

• Lauantaina 19.10. klo 14–15 syksyn uusien näyttelyiden taiteilijat Matias Karsikas ja Arni Aromaa pääsevät esittäytymään ja kertomaan työstään yleisölle taiteilijatapaamisessa museon Suuressa näyttelysalissa. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus tutustua molempiin näyttelyihin: Matias Karsikas, Pohjola kukkii – Pro vitrea -palkintonäyttely sekä Arni Aromaa – HYBRID.

• Sunnuntaina 20.10. klo 13–13.30 on luvassa yleisöopastus Matias Karsikkaan Pohjola kukkii – Pro vitrea -palkintonäyttelyyn sekä Arni Aromaan Hybrid-näyttelyyn. Opastukselle mahtuu 30 osallistujaa, ilmoittautuminen museon lipunmyyntiin samana päivänä.

Syyslomaviikon ohjelma sisältyy museon sisäänpääsymaksuun, myös Museokortti käy.

Lisätietoja aukioloajoista ja pääsymaksuista: www.suomenlasimuseo.fi/info-fin.

Viikon päästä Kaapelille

 

Helsinki Retro & Vintage + Design Expo järjestetään Helsingissä, Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa 19.-20.10.

HRVDE tarjoaa messuvieraille viehättävintä vintagea, reteintä retroa, nostalgiaa ja mummolan muistoja.

Myynnissä on mm. 20-80-lukujen kalusteita, valaisimia, lasia, keramiikkaa, koruja, POP-"antiikkia", industriaalia, vintage-vaatteita, asusteita, sisustustekstiilejä, julisteita, postikortteja, lehtiä, kirjoja, leluja, levyjä, vintage-audiolaitteita, ja paljon muuta - pallomekoista pastilleihin ja tattikulhoista tynelleihin.

Vintage-tyylisen elämisen messutapahtuma täyttää Kaapelitehtaan valtavan Merikaapelihallin menneiden aikojen aarteilla ja mummolan muistoilla.

Suomalaisten, ruotsalaisten ja virolaisten näytteilleasettajien messuosastoilla näet ja koet parasta vuosikertaa edustavaa pohjoismaista designia.

HRVDE:n järjestää ExpoNova yhdessä yli 100 alan parhaan kauppiaan kanssa.

Pääsyliput aikuisilta 12 €, alle 18-vuotiaat maksutta. Eläkeläiset, opiskelijat ja varusmiehet 10 €.

Lauantaina 19.10. kello 10 – 17
Sunnuntaina 20.10. kello 10 – 16

Tapahtumatiedot: www.kerailykuume.fi

Oheiset kuvat ovat viime syksyn 2023 HRVDE-tapahtumasta.

Kuvia Arni Aromaan Hybrid-näyttelystä

 

Aromaan Hybridi-näyttelyä Suomen lasimuseossa. Etualalla Alkueläimiä.

Teollisena muotoilijana ja kuvanveistäjänä työskentelevä Aromaa sai yhteydenoton lasimuseosta noin vuosi sitten ja hänelle ehdotettiin näyttelyn pitämistä Suomen lasimuseossa. ”Enhän minä ole lasitaiteilija” oli Aromaan ensimmäinen ajatus, mutta hetken mietittyään hän totesi käyttävänsä paljonkin lasia yhtenä teostensa osana. 

Kuvanveistäjä ja teollinen muotoilija Arni Aromaa.

Keramiikka on ollut hallitseva materiaali hänen teoksissaan ja monesti keramiikkaesineiden pintaa peittää lasitus. Lasitus voi olla hyvin olennainen osa keramiikkateoksen taiteellisessa toteutuksessa, kun taas käyttökeramiikassa se voi yksinkertaisimmillaan olla vain kulutusta kestävä savipinnan peite, joka sivellään esineen pintaan ja poltetaan siihen kiinni.

Tässä näyttelyssä lasilla on paljon isompi rooli kuin pelkkä lasite. Arni Aromaa kertoi tehneensä kymmenen vuoden aikana paljon kokeiluja lasin ja keramiikan yhdistämisessä. Lasitteissa polttovaihe voi kokeiluissa välillä yllättää, eikä lopputulos ole aina sitä mikä oli oletus, mutta lasin yhdistäminen keramiikkaan tuo lisää yllätyksiä. Perinteisiä lasinvalmistustekniikoita hän ei käytä. Lasimateriaalina Aromaa käyttää Iittalan lasitehtaan pinttiä eli tuotannosta hylättyjä lasiesineitä tai niiden osia sirpaleina.

- Ollessani lapsi, meillä oli kotiapulainen, joka oli kiinnostunut keramiikasta ja hän opetti minutkin työstämään sitä, kertoo Arni Aromaa varhaisimmasta muistosta, joka on johdattanut taidekäsityön tekemiseen.

- Oma keramiikan tekeminen oli pitkään tauolla, mutta parikymmentä vuotta sitten palasin uudestaan keramiikan pariin.

Keramiikkateoksensa hän valmistaa muotteihin valaen tai prässäten ja suuremmat teokset käsin rakentaen.

- Ihailin lapsena Ericssonin puhelimen muotoja ja ehkä siitä on kasvanut päätös lähteä opiskelemaan teolliseksi muotoilijaksi, muistelee Aromaa.

1960- ja 70-luvuilla melkein kaikki Suomessa käytössä olleet puhelimet olivat noita Ericssonin valmistamia.

Aromaa kertoo kuulleensa jossain seminaarissa sloganin Art is research for design, jonka hän kääntäisi omassa työskentelyssään nyt toisin päin: Design is research for art. Hän työskentelee teollisena muotoilijana omassa suunnittelutoimistossaan ja tekee sen rinnalla kuvanveistotaidetta päämateriaalinaan keramiikka, mutta se ohella myös lasia ja puuta.

- Taide ja design ovat Suomessa limittyneet toisiinsa, samat tekijät ovat olleet usein sekä taiteilijoita että muotoilijoita.

Lasitehtaatkin käyttivät pitkään muiden alojen taiteilijoita mallisuunnittelijoina hankekohtaisesti ennen kuin palkkasivat omia muotoilijoita. Eikä siitä ole niin kauaa kuin esineiden suunnittelijoita vielä kutsuttiin lasitehtaalaisten keskuudessa taiteilijoiksi, eikä muotoilijoiksi.

Näyttelyn nimi Hybridi on nykyään tuttu termi autojen käyttövoimaratkaisuna, mutta Hybridi on alkujaan biologian termi. Sen suomalainen vastine risteymä on Kielitoimiston sanakirjan mukaan kahden perimältään erilaisen yksilön – eläimen tai kasvin – jälkeläinen. Hybridillä on paljon laajentunutta käyttöä, jolle Kielitoimiston sanakirja esittää synonyymeiksi sanat yhdistelmä ja sekamuoto.

Näyttely on esillä Suomen lasimuseon kolmannessa kerroksessa Riihimäellä tämä vuoden loppuun asti.

Aromaan Kaivo -teoksia.

Circus -reliefejä.

Arni Aromaa: Altaat

Aromaa: Taikalammet, trio.

Taikalampi -teoksia.