Kesäretkikohteita

Göran Hongellin muotoilemia esineitä Merikeskus

Vellamon Lasia kaikille –näyttelyssä.

Suomi autoistui 1960-luvulla ja vielä 70-luvulla tehtiin paljon kotimaan matkoja perhekunnittain. Silloin myös julkaistiin erilaisia automatkailun oppaita, joissa esiteltiin nähtävyyksiä ja muita käyntikohteita. Yksi painosmäärältään suurimmista taisi olla Raimo O. Kojon 101 automatkakohdetta vuodelta 1970.

Kotimaan matkailu on vähentynyt, mutta ehkä nyt koronakesänä ihmiset kiertävät kotimaata vähän aikaisempaa enemmän. Mökkejä on vuokrattu ja lomaviikoilla varmaan kierretään vähän ympäristössäkin.

Lasista kiinnostuneille oli monia kohteita, esim. Karhulan lasimuseo nykyisen Kotkan alueella avattiin 1964, Iittalan lasimuseo 1971 ja Nuutajärven lasimuseo Prykäri avattiin 1977. Karhulan tehdasmuseo suljettiin 1989, Iittalan ja Nuutajärvi ovat nykyään designmuseon sivutoimipisteitä, joissa ei ole enää vaihtuvia näyttelyitä, eikä niitä markkinoida, joten vain harva enää löytää niihin.

Karhulan lasitehtaan luulasiesineitä Merikeskus

Vellamon Lasia kaikille –näyttelyssä.

Kun edellä mainitut museot olivat nimenomaan tehdaskohtaisia museoita, niin Riihimäellä museon perustajat osasivat katsoa avarammin ja sinne perustettiin Suomen lasimuseo 1961. Kokoelmaan otettiin heti alusta lähtien kaikkien suomalaisten valmistajien tuotantoa, vaikka Riihimäen seudun useiden lasitehtaiden tuotannostakin olisi voinut tehdä paikkakuntakohtaisen museon.

Museo muutti 1981 sen nykyisiin tiloihin, Riihimäen Lasin entisen alatehtaan rakennukseen, jonne valmistui kansainvälisestikin arvioituna hyvätasoinen museo Tapio Wirkkalan suunnittelemana. Tuolloin valtakunnan pääväylä eli vanha valtatie 3 kulki museon vierestä ja sinne oli helppo poiketa. Siksi kävijämäärät olivatkin suuret. Kävijämäärä on sen jälkeen laskenut, mutta parin viime vuoden aikana kävijämäärä on alkanut kasvaa.

Museon tämän kesän päänäyttely avataan 2.7. ja se esittelee Gunnel Nymanin lasitaidetta. Kesäkuun alusta alkaen esillä on ollut italialaista Veninin tehtaan lasimuotoilua pääasiassa 1950-luvulta ja HAMK:in muotoilun opiskelijoiden näyttely.

Lasiaiheisia näyttelyjä on esillä muuallakin: Mäntässä on edelleen esillä E.O.W. Ehrströmin suunnittelemia lasiesineitä: 

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2019/12/eric-o-w-ehrstromin-lasia-esilla.html

Tämä sokerikko oli mukana jo Karhulan

lasitehtaan ensimmäisessä kuvastossa

1891. Se on kuvattu Merikeskus

Vellamon Lasia kaikille –näyttelystä.

Merikeskus Vellamossa Kotkassa on esillä edelleen, mutta hieman muutetussa kokoonpanossa, Karhulan lasitehtaan tuotantoa Lasia kaikille –näyttelyssä:

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2018/07/kotkaan-katsomaan-karhulan-lasia.html

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2017/05/lasia-kaikille-karhula-1889-2009.html

Janne Rahusen lasitaidetta on esillä Punkaharjun aseman taidelaiturilla: www.asemantaidelaituri.fi

Nuutajärvellä kesänäyttelynä on Juuri, Root – garden of glass: https://www.nuutajarvi.fi/ajankohtaista/564/juuri-root-garden-glass-lasitaidenayttely

Karhulan lasitehtaan vaiheista on julkaistu artikkeli Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2015.

Iittalan lasitehtaan historiasta on julkaistu artikkeli Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2016.

Nuutajärven lasimuseota on esitelty tässä blogissa: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2017/07/tulevaisuuden-aarteita.html