perjantai 29. kesäkuuta 2018

Suomalaisen lasin vuosikirja 2018


Suomalaisen lasin vuosikirja 2018.
 
Suomalaisen lasin vuosikirja on jälleen ilmestynyt ja se on runsaasti kuvitettu sekä värikäs artikkelikokoelma suomalaisesta lasituotannosta. Juttujen aiheet liittyvät vanhaan ja uuteen suomalaiseen lasinvalmistukseen.

Aino Aaltio-Marsion kilpailuehdotus ja Göran Hongellin
muokkaamia tuotantoversioita.
 
Igor Herlerin artikkeli ”Aino Marsio-Aalto, Göran Hongell ja Karhula Oy” on mielenkiintoinen ja selkeästi lähdeviittein varustettu tutkielma siitä, mikä oli Aino Aallon todellinen panos Aalto-lasiston eri osien suunnittelussa. Totuushan on, että Aallon kilpailuehdotuksen pohjalta Karhulan lasitehdas laittoi Göran Hongellin muokkaamaan tuotantoon tulleet versiot hyvin toisenlaisiksi kuin alkuperäisehdotukset. Valmistaja eli Karhula-Iittala ei kuitenkaan ole maininnut Hongellin nimeä näiden yhteydessä, vaan niitä on markkinoitu pelkästään Aino Aallon nimellä, mikä on varmaan ollut myyvempää hänen maineensa tietäen. Todellinen tieto ei sinänsä ole mikään uusi löytö, vaan jo Karhulan lasitehtaan satavuotisjuhlanäyttelyn yhteydessä 1989 Suomen lasimuseo julkaisi kirjan, jossa Karhulan lasimuseon silloinen hoitaja Inkeri Nyholm kirjoitti tästä.
 

Pekka Paunilan lasihytti Riihimäen hyttikorttelissa.
 
Riihimäellä toimii nykyään kolme lasistudiota eli kaupungissa valmistetaan edelleen lasia vaikka Riihimäen Lasi lopetti jo 1990. Kirjassa esitellään Osuuskunta Lasimin, Mafka&Alakosken ja Pekka Paunilan Potin toimintaa.


Aurinkopullojen valmistusta Osuuskunta Lasismin
hytissä Riihimäellä keväällä 2018.
 
Helena Tynellin syntymästä on tänä vuonna tullut kuluneeksi sata vuotta ja sen kunniaksi Suomen lasimuseossa on näyttely hänen tuotannostaan. Juhlan kunniaksi ja näyttelylle julkisuuden hankkimiseksi Tynellin perilliset teettivät 300 kappaleen numeroidun erän Aurinkopulloa äitinsä lempivärisenä eli vaaleasinisenä. Pullot valmistettiin Osuuskunta Lasismissa ja pullojen valmistuksesta löytyy kuvakavalkadi kirjassa. Juhlapulloista tuli hitti ja niitä jonotettiin myyntipäivänä Riihimäellä. Riihimäki –kokonaisuuden on toimittanut Jyrki Winter.

Uutta suomalaista studiolasia on esillä
Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2018.
 
Timo I. Laakso on koonnut näyttävän valikoiman viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistetuista suomalaisista lasiesineistä. Mukana on itsenäisten lasistudioiden sekä Iittalan lasitehtaan tuotantoa.

Mäntyharjun lasitehtaan tuotteita ja
pääsuunnittelija Eero Rislakki.
 
Suomen lasimuseon intendentti Kaisa Koivisto on kirjoittanut Mäntyharjun lasitehtaan historiikin. Tehtaan toiminta jäi kuitenkin lyhyeksi: 1968 – 1971 eli sen perustamisesta on kulunut 50 vuotta. Artikkeli on mielenkiintoinen katsaus tehtaan vaiheisiin.
 

Sööläystyöt voivat olla parhaimmillaan
upeampia kuin tehtaan ”oikeat” tuotteet.
 
Sööläystyöt eli lasitehtaan työntekijöiden omalla ajallaan tekemät taidonnäytteet ovat mielenkiintoinen lisä tehtaiden tuotannon ohessa. Niitä oli esillä viime kesänä Kalvolan kotiseutumuseossa Iittalassa ja Sirkka-Liisa Löflund on toimittanut artikkelin noista esineistä ja niiden tekijöistä. Sööläystöitä on parhaillaan esillä Kotkan Vellamossa Karhulan lasitehtaan tuotantoa esittelevässä näyttelyssä ja sellaisia oli esillä myös Espoon kaupunginmuseon Kauklahti-näyttelyssä.

Metropolian esinekonservoinnin opiskelijoiden
konservoima Timo Sarpanevan Ahtojää-teos
esillä Designmuseossa.
 
Metropolian esinekonservoinnin opiskelijat kunnostivat oppilastyönä viime lukuvuoden aikana Timo Sarpanevan Ahtojää-teoksen, joka oli pitkään esillä Tampereella Koskikeskuksessa. Teos on parhaillaan esillä Designmuseossa osana Timo Sarpanevan näyttelyä. Opiskelijat ovat kirjoittaneet teoksen konservointiprosessista tähän kirjaan.

Wärtsilän aikanaan omistaman Nuutajärven lasitehtaan
tuotteita alettiin markkinoida Arabia-brändin alla 1972 ja
silloin yhtiö jakoi kuluttajille Lasin tavaraoppia –vihkosia.
 
Nuutajärven lasitehtaan perustamisesta on tänä vuonna tullut kuluneeksi 225 vuotta ja sen kunniaksi kirjassa on julkaistu uudelleen tehtaan vuonna 1972 julkaisema ”Lasin tavaraoppia” –vihkonen. Siinä on pätevää tietoa lasin valmistuksen tekniikoista. Heikki Orvolan selkeät piirrokset havainnollistavat hyvin tekstiä.
Hanna Mamia-Walther aloitti Suomen lasimuseon
johtajana viime tammikuussa.
 
Kirjaan sisältyy Suomen lasimuseon toimintakertomus ja museon uuden johtajan, Hanna Mamia-Walther´in haastattelu.
Kirjan on julkaissut Suomen lasimuseon ystävät ry ja siinä on julkaistu myös yhdistyksen toimintakertomus sekä juttuja yhdistyksen järjestämistä tapahtumista.

Kirjassa on esillä valikoima kotimaisissa laatuhuutokaupoissa viimeksi kuluneen vuoden aikana myydyistä kiinnostavista lasiesineistä.

Kirja on tehty talkootyönä ja sen ovat koonneet Timo I. Laakso ja Jyrki Winter. Graafinen suunnittelu on Maara Kinnermän. Teoksen on julkaissut Suomen lasimuseon ystävät ry ja yhdistyksen jäsenet saavat kirjan jäsenetuna. Muille sitä myydään lasimuseon myymälässä ja useiden nettikirjakauppojen kautta. SLMY:llä on noin 900 jäsentä. Tämä vuosikirja on viides, ensimmäinen julkaistiin 2014. Kirjassa on kansilehtien lisäksi 160 neliväristä sivua, joiden koko on hieman madallettu A4.

3 kommenttia:

  1. Pöytälaatikkotutkija30. kesäkuuta 2018 klo 11.12

    Odotan joka vuosi valtavalla innolla tätä upeaa opusta. Tällä kertaa vähän petyin sisältöön, vaikka mielenkiintoista kerrontaakin siellä oli. Karan tehtaasta kertova suppea juttu oli mielenkiintoisin, kun kyseisestä tehtaasta on niin vähän kirjoitettua tarinaa. Toivoisin kirjaan enemmän vanhasta puristelaseista kertovia juttuja...
    Kiitos kaikille talkoolaisille, jotka ovat kirjaa koonneet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pystyisitkö antamaan vinkkiä henkilöstä, joka voisi kirjoittaa puristelasista Suomalaisen lasin vuosikirjaan 2019 ?

      Poista
  2. Hyvä kirja jälleen! On hienoa, että Igor Herler jaksaa penkoa tosiasioita esiin. Pidän myös hänen tyylistään kirjoittaa. Ei kosiskele mitään eikä ketään!

    VastaaPoista