sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Kaj Franckin geometrian kauneus


Tässä vitriinissä on Kaj Franckin muotoilemia
esineitä, joissa suurimman osan muoto on soikea.

Kaj Franck (1911–1989) on tunnetuimpia muotoilijoitamme. Hän valmistui Taideteollisuuskeskuskoulusta vuonna 1932 huonekalusuunnittelijaksi. Vuonna 1945 Franck palkattiin suunnittelemaan Arabian posliinia ja keramiikkaa. Hän muotoili lasia Iittalan lasitehtaalle vuosina 1946–1949.

Suomen lasimuseon intendentti Kaisa Koivisto ja
muotoilija Tauno Tarna viimeistelivät näyttelyä
viime torstaina.
 

Etualalla Franckin Delfoi-sarjan esineitä.
 
Kaj Franckin ollessa jo Wärtsilän omistaman Arabian palveluksessa, hän alkoi muotoilla lasia Nuutajärvellä. Sarjatuotannon muotoilijana Franck joutui asemaan, jossa hänessä henkilöityy 1950-luvun ’kaunis arkitavara’.

Geometriset muodot olivat mukana jo Franckin Tupa-sarjassa, jonka hän suunnitteli Iittalan lasitehtaalle 1948. Arabialla 1948 suunniteltu TM-mokkakuppi on selkeä lieriö. Kilta-esineiden suunnittelussa Franck otti lähtökohdakseen geometriset perusmuodot. Kun hän suunnitteli Kilta-sarjan pohjalta Teema-astiat 1978, hän samalla muutti esineitä lähemmäksi geometrisia perusmuotoja. Geometriset muodot eivät ilmestyneet tyhjästä vaan niillä oli monta keskenään erilaista lähtökohtaa, jotka kaikki muovasit osaltaan Franckin käsitystä kauniista muodosta. Näistä Kaj Franckin geometristen muotojen taustoista ilmestyy näyttelyn yhteydessä runsaasti kuvitettu julkaisu Kaj Franck & geometria.


Vasemmalla edessä näkyviä Kartio-sarjan esineitä
valmistetaan edelleen Iittalassa.
 

Muotoilija Tauno Tarna, jonka kokoelmasta
suurin osa näyttelyn esineistä on, esittelee
valkoista perinteistä munakuppia ja Kaj Franckin
vallankumouksellisuutta edustavaa punaista
munakuppia, joka onkin posliinirengas, joka on 
maalattu emalimaalilla.
 
Lasimuseon näyttelyn esineistä suurin osa on Tauno ja Liisa Tarnan kokoelmasta. Pariskunta oli aikanaan Franckin oppilaita taideteollisessa oppilaitoksessa, jonka taiteellinen johtaja Franck oli 1960 – 1968. Myöhemmin heistä tuli perheystäviä ja kollegoita, kun Tauno Tarna palkattiin Sarviksen ensimmäiseksi teolliseksi muotoilijaksi 1967. Tarna sai elämäntyöpalkinnon Muoto-gaalassa 2016:

Nuutajärvellä asunut Kaj Franck vietti joka toisen viikonlopun Helsingissä ja joka toisen Tarnojen luona Kangasalalla. ”Kaj:sta tuli kuin perheen isoisä ja vierailimme sekä hänen sukulaistensa luona että meidän sukulaisissa”, kertoi Tauno Tarna suhteestaan Franckiin lasimuseon näyttelyn lehdistöesittelyssä. Kangasalan saunassa Franck puhui usein mielellään esineiden muodoista ja siitä mistä ne ovat tulleet.


Kaj Franckin geometrisuutta:
Prisma, Pilari ja Obeliski.
 
Nuutajärvellä Kaj Franck työskenteli vuoteen 1973, jonka jälkeen hän jatkoi osa-aikaisesti. Hän oli luonteeltaan hyvin vaatimaton ja mm. kieltäytyi akateemikon arvonimestä. Pro Finlandian hän sai 1957, professorin arvonimen 1972 ja Royal College on Art´in kunniatohtorin arvon 1983. Suomalaisessa muotoilussa hänet on kanonisoitu Alvar Aallon, Tapio Wirkkalan, Timo Sarpanevan ja muutaman muun kanssa asemaan, jota hän ehkä itse olisi vierastanut.



Puusta sorvattu ja maalattu matkamuisto-
esine on Igor Herlerin kokoelmasta.

Uraa aloittaessaan hän piti itseään kapinallisena tai vallankumouksellisena näkemyksineen. Franck opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa vuodesta 1929 ja valmistumisen sekä armeijan jälkeen vuonna 1933 ei uran aloittaminen käynyt helposti. Gunilla Jungin kautta hän pääsi luettelopiirtäjäsi Taito Oy:lle ja Paavo Tynellin avulla luettelopiirtäjäksi Riihimäen lasi Oy:lle. Tämän jälkeen hän teki graafista suunnittelua, näyteikkunasomistuksia ja tekstiilikuvioiden suunnittelua. Vuonna 1937 hänen suunnittelemiensa huonekalujen ryhmä oli esillä Pariisin maailmannäyttelyssä. Jatkosodan aikana lyhyet työsuhteet jatkuivat mm. Helsingin Taidevärjäämössä ja Ornolle hän suunnitteli muutaman valaisinmallin, jotka ilmeisesti eivät päätyneet tuotantoon. Sorvatut ja maalatut puunuket Franck suunnitteli Kotilieden Aitalle. Lapsi- ja eläinaiheisia puunukkeja hän suunnitteli myös Marttaliitolle, joka julkaisi niiden teko-ohjeet lasten itse askartelemien lelujen valmistamiseksi.


Samoja muotoja voi uusintaa eri materiaaleissa;
etualalla emaliastioita.

 
Iittalan muotoilukilpailun kautta 1946 Franck pääsi muutaman vuoden kestäneeseen freelancer-työsuhteeseen lasitehtaalle. Arabialla hän aloitti mallipiirtäjänä 1945, mutta eteni Wärtsilän ostettua tehtaan. Asema tehtaan organisaatiossa vahvistui vasta, kun Kilta-astiasto menestyi Kööpenhaminan astiastonäyttelyssä 1952.

Wärtsilä osti 1950 tulipalossa tuhoutuneen Nuutajärven lasitehtaan ja käynnisti sen uudistettuna 1951. Tehtaan taitteelliseksi johtajaksi nimitettiin Kaj Franck. Ja loppu onkin jo tuttua historiaa.


Julkaisuja, jotka ovat vaikuttaneet niin muotoilijoiden
kuin asiakkaidenkin näkemyksiin hyvästä muotoilusta.



Vackare vardagsvara eli kauniinpaa arkitavaraa,
jota voidaan pitää modernin skandinaavisen
muotoilun manifestina.


Muodot ovat universaaleja ja geometria ikuista eli
ranskalainen matematiikan ja geometrian oppikirja
1700-luvulta: Nouveau Cours de Mathematieque.

Kaj Franck otti vaikutteita oppikirjojen lisäksi
aikaisemmin tehdyistä taideteollisuusesineistä.

1800-luvun lopulla japanilaisvaikutteet alkoivat
levitä eurooppalaisen kuvataiteen ja muotoiluun.
 







Kaj Franckin johdolla filigraanilasin valmistusta alettiin
herätellä henkiin 1950-luvulla Nuutajärvellä, mutta
myyntiin filigraaniesineitä alettiin valmistaa 1960-luvlla.
Tästä aiheesta oli näyttely lasimuseossa viime vuonna
ja siihen liittyen ilmestyi Marja-Leena Salon kirja
Kiehtova kierre – filigraanilasi Suomessa.


Torstaina 22.2. näyttelyn avajaisissa oli
mukavasti väkeä paikalla.


Lasimuseon tutkija Hannele Viilomaa ja muotoilija
Kerttu Nurminen keskustelivat Nurmisen näyttelystä,
joka avautuu museossa 18.5.






Kaj Franckin Korppipullo. Franck aloitti lintujen
tekemisen Nuutajärvellä, mutta ”testamenttasi”
lintujen suunnittelun myöhemmin Oiva Toikalle.

 
 
LISÄYS 5.3.:
 
Tämän jutun kommenttikeskustelussa esiin tullut
harvinainen Kaj Franckin suunnittelema hopeinen
rintakoru, jonka takana on Kalevala Korun KK-leima.
Kiitokset Olli T. Ahtolalle kuvasta.
 
 
 

7 kommenttia:

  1. Hei! Minullakin on puinen tyttö ja poika lelu ja myös Kalevalan Korulle suunniteltu hopeakoru, jossa tyttö kävelee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harvinaisia esineitä, eikä moni niitä tunnistaisi vaikka näkisikin jossain ilman tietoa tekijästä.

      Poista
    2. Franck taisi hiukan häpeillä näitä "lapsellisia" esineitään uransa alkuvaiheilta.Niitä ei ole tuotu esille, paitsi nämä puunukkelapsukaiset "Kaj Franck, teema ja muunnelmia" kirjassa v.1997.Kalevala koruja, ei siinäkään.

      Poista
    3. Designmuseossa vuonna 2011 esillä olleeseen näyttelyyn liittyvässä kirjassa Universaaleja muotoja on mainittu nimeltä kaksi Kalevala Korun valmistamaa esinettä: Kaarna-rannerengas ja Simpukka-rintasolki. Rannerenkaasta on valokuva ja lisäksi toisesta rannerenkaasta suunnittelupiirustus, jossa on maininta "Ei ole valmistettu". Yhdestä kuluneesta puunukesta on värikuva ja kahdesta muusta pieni mustavalkoinen kuva.

      Poista
    4. Hei! Se on varmaan juuri tämä Simpukka-rintasolki, joka minulla on. On siis sen muotoinen ja siinä raippaasti kävelevä tyttönen. Olen muistavinani, että olen tämänkin korun koristeineen nähnyt vanhassa Kalevala korun luettelossa joka minulla pitäisi olla. Kunhan vaan löytäisi. En vain osaa laittaa kuvaa tähän blokiin. Voisiko joku neuvoa?

      Poista
    5. Hei Olli, lähetä kuva sähköpostin liitetiedostona osoitteella: lasinkerailijanblogi@gmail.com, niin liitän sen tähän blogijulkaisuun.

      Poista
  2. Ei olisi ensimmäinen eikä viimeinen suunnittelija, joka leimautumisen pelossa "häpeää" leluihin liittyvää sivujuonnetta - eikä pelko ole aiheeton. Olen aina toivonut, että teollisen muotoilun tekijät eivät joutuisi pelkäämään imagonsa puolesta vierailua teollisen suunnittelun ulkopuolella. Minusta tässä ilmiössä ovat hävinneet kaikki. Ties mitä riemastuttavia juttuja tai täysin uudenlaisia näkökulmia on jäänyt pöytälaatikkoon itsesensuurin takia.

    VastaaPoista