keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Köyhän kristallia Karhulasta




Suurin osa sokerikoista ja leivoslautasista oli
pyöreitä sata vuotta sitten, mutta tämä malli
on neliö pyöristetyin kulmin. Lisäksi keskellä
sivua on ulkonema.
 
Monet varhaisista puristelasiesineistä yrittivät imitoida käsin hiottuja kristalliesineitä mahdollisimman hyvin. Joissain tapauksissa muotintekijä ja verstakon väki onnistuivatkin melko hyvin. Tällaisia esineitä kutsuttiin köyhän kristalliksi. Oheinen Karhulan lasitehtaan valmistama pieni jalallinen malja ja lautanen onnistuvatkin muistuttamaan kristalliesinettä aika hyvin. Esineissä on massaleima KO eli Karhula Osakeyhtiö ja ne on valmistettu aikavälillä 1902 – 1910. Karhulan tehtaat, joista yksi oli lasitehdas, olivat silloin kapteeni William Ruthin omistuksessa, Ahlström osti Karhulan tehtaiden osakkeet vuonna 1915. Massaleima KO vaihtui muotoon KARHULA.


Karhulan lasitehtaan 1900-luvun alussa valmistama
jalallinen puristelasimalja, ilmeisesti sokerikko.
 
Auringonvalossa tähän puristelasi-
maljaan tulee kiiltoja vähän samaan
tyyliin kuin kristalliin.

Leivoslautasen pohjan keskellä on massaleima
KO = Karhulan Osakeyhtiö. Sama leima on maljan
jalkaosassa alapuolella.

 

tiistai 18. heinäkuuta 2017

Riihimäen kynttilänjalkapari

Riihimäen Lasin valmistama kynttilänjalkapari
kaipaa tunnistamista:
esineen halkaisija on 12 cm ja korkeus 4 cm.

Oheiset matalat kynttilänjalat on varustettu Riihimäen Lasin tarroilla ja ne ovat tehtaan sinivihreää sv-lasia. Muotoilijasta ja mallin nimestä ei ole varmuutta:
on sanottu, että kyseessä olisi Helena Tynellin Pomona-sarjaa tai Nanny Stillin Olympos-sarjaa ?
Olympos-sarjassa on jalallinen kynttilänjalka, jonka maljaosa on samanlainen kuin tämä esine. Kirjallisuudesta ei löydy vahvistusta kummallekaan vaihtoehdolle.
Löytyisikö joltain vanhaa Riihimäen lasin luetteloa, jossa olisi kuvattuna tällainen esine ?
Kynttilänjalka ylhäältä kuvattuna.

Riihimäen Lasin tuotekuvasto vuodelta 1975
sisältää mm. Nanny Stillin Olympos-kynttilänjalan.
Onko tämä matala kynttilänjalka Nanny Stillin Olympos
ilman jalkaosaa vai Helena Tynellin Pomona-sarjaa ?

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Tall Ships Race siirtyy Turkuun


Hongellin maljan nimi on Viking, mutta ei
tuo alus taida ihan viikinkilaivalta näyttää ?
 
Kotkan Meripäivät päättyivät eilen ja Tall Ships Race –tapahtuman alukset purjehtivat parhaillaan kohti Turkua, missä alukset ovat torstaista sunnuntaihin.


Mihinkähän nuo kirjaimet A ja L viittaavat ?
 
Oheinen kristallimalja on Göran Hongellin muotoilema vuonna 1938 ja se on Karhulan lasitehtaan valmistama. Laakean maljan halkaisija on 20 cm ja korkeus 3 cm. Esineen kuva löytyy Suomen lasimuseon julkaisemassa kirjassa 100 vuotta Karhulan lasia, joka on julkaistu Lasitutkimuksia –sarjan viidentenä kirjana. Kirjan julkaisu liittyi Karhulan lasitehtaan satavuotisnäyttelyyn Suomen lasimuseossa Riihimäellä 19.5. – 27.8.1989. Parhaillaan on Karhulan lasitehtaan tuotantoa esillä Kymenlaakson museon rakentamassa näyttelyssä, joka on esillä Merikeskus Vellamossa Kotkassa.

Kirjassa kerrotaan, että maljan nimi on Viking ja sama kuvio on kaiverrettu myös karahviin.

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Nuutajärven kynttilänjalat


Kynttilänjalkojen maljaosat ovat Nuutajärven lasia
ja jalkaosat Kultakeskuksen valmistamaa alpakkaa.
Korkeus on 72 mm ja suuaukon halkaisija on 9 cm.
 
Oheinen kynttilänjalkapari kaipaa tunnistamista: lasiosa on mahdollisesti Saara Hopean muotoilema kulho 1339 tai Kaj Franckin jälkiruokamalja 1369. Jalkaosa on alpakkaa; olisiko Saara Hopea tai Kaj Franck voinut suunnitella myös sen ? Leiman mukaan ilmeisesti Kultakeskus olisi jalkaosan valmistaja.


Jalan alareunaan on stanssattu valmistajan
kuvioleimassa lepäävä leijona, ALP = alpakkaa
ja Made in Finland.

lauantai 15. heinäkuuta 2017

Tunnistamaton pullomaljakko

Tunnistaako joku oheisen vihreän pullomaljakon ?
Esineen korkeus on noin 17 cm, suuaukon "levyn"
halkaisija on 13,5 cm ja leveimmän kohdan halkaisija
on 17,5 cm.



perjantai 14. heinäkuuta 2017

Tapahtumahorisontin taivaanrannanmaalarit


Suomen lasimuseon parvella on avautunut Kaappo Lähdesmäen ja Jonas Paajasen humorististen lasiesineiden näyttely, joka on avoinna 17.9. asti.


Kaappo Lähdesmäki: Kuningas


Kaappo Lähdesmäki: Kustaa III.


Kaappo Lähdesmäki: Tuntematon sotilas.
Uusi näyttely rikkoo lasitaiteen kaavoja ja leikittelee tulevaisuudella. Näyttelyn keskiössä ovat Lähdesmäen ja Paajasen humoristiset teokset, joissa muistellaan vanhoja ja leikitellään tulevaisuudella. Näyttelyn tyyli poikkeaa perinteisen lasitaiteen kaavasta, sillä teokset ovat luonteeltaan sarjakuvamaisia karikatyyrejä. Samalla niissä korostuu lasin luontainen plastisuus.

”Teimme erikoisia hallitsijapatsaita ja tapahtumahorisontissa siintäviä, hämärän peitossa olevia todellisuuden härveleitä.”, kertoo lasitaiteilija Kaappo Lähdesmäki. ”Tapahtumahorisontti on käsitteellinen raja, jonka tuolta puolelta ei mikään palaa takaisin eikä sinne voi nähdä. Monet arkisetkin asiat kätkevät sisäänsä salaisuuksia.”



Kaappo Lähdesmäen ja Jonas Paajasen
Tapahtumahorisontin taivaanrannanmaalarit
–näyttely on esillä lasimuseon parvella.



Kaappo Lähdesmäen ja Jonas Paajasen ”shakkinappulat”:
Musta sotilas, Valkoinen sotilas, Musta torni, Valkoinen torni,
Musta lähetti, Keisari, Kuningatar.

Kaappo Lähdesmäki ja Jonas Paajanen aloittivat lasikoulun Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa Kihniössä vuonna 2003. Seuraavat neljä vuotta he  työskentelivät yhdessä Humppilan sekä Nuutajärven lasitehtailla puhaltajina. Nykyisin Lähdesmäki työskentelee Riihimäellä Osuuskunta Lasismissa ja Paajanen Nuutajärvellä Noituus Designissa. Tapahtumahorisontin taivaanrannanmaalarit toi kaksikon työskentelemään yhdessä vuosikymmenen tauon jälkeen.

Suomen lasimuseo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10 – 18.

Jonas Paajanen: Förrätt/Efterrätt.


Kaappo Lähdesmäki: Kosmisen
astromystisyyden lävistyskone.


Lähdesmäki & Paajanen: Tekokuu.


Lähdesmäki & Paajanen: Epäkunnossa.


Jonas Paajanen: Puhdas päästö.


Lähdesmäki & Paajanen: Näköispatsas.


Lähdesmäki & Paajanen: Maatuska – Päätuska.

torstai 13. heinäkuuta 2017

Tall Ships Race 2017 alkoi



Onko tämä aalloilla keikkuva alus
kaksimastoinen kuunari ?
 
Suuret purjelaivat ovat tästä päivästä alkaen kolme päivää nähtävänä Kotkassa. Oheinen Göran Hongellin muotoilema maljakko on valmistettu Kotkan Karhulassa toimineessa lasitehtaassa. Purjehtiminen oli myös Göran Hongellin harrastus ja mereen liittyvät aiheet ovatkin yleistä kuvastoa hänen suunnittelemissaan kaiverruskoristeissa.

Göran Hongellin suunnittelema maljakko.
Korkeus 23 cm ja suuaukon halkaisija on
133 mm. Valmistaja on Karhulan lasitehdas.
 
Kansainvälinen suuri nuorisopurjehdustapahtuma The Tall Ships Races tuo näyttävät purjelaivat Kotkaan ja Turkuun. Tapahtuma on Suomen juhlavuoden yksi suurimmista yleisötapahtumista ja tavoittelee lähes miljoonayleisöä.

The Tall Ships Races on tapahtuman lisäksi myös purjehduskisa, johon osallistuu noin 2500 purjehtijaa. Näistä puolet on 15–25-vuotiaita nuoria. Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi Kotka ja Turku tarjoavat 100 nuorelle mahdollisuuden olla mukana purjehduksessa.

Maljakon toisella puolella vaani karikko.
 
Vuoden 2017 tapahtuma starttasi Ruotsin Halmstadista, josta alukset purjehtivat Kotkaan. Sieltä alukset saapuvat Turkuun, josta matka jatkuu Liettuan Klaipedaan ja edelleen Puolan Szczeciin, joka on kilpailun päätesatama.

Kotkassa purjelaivat ovat 13. – 16.7. ja Turussa 20. -23.7.

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Kupariseppä G-L-J ?


Maljan suuaukon halkaisija on 14 cm,
lasinpidikkeen 5,5 cm ja lasin korkeus on 8,5 cm.
 
Oheisissa kuvissa näkyy sisältä tinattu kuparimalja, jonka pohjaan on stanssattu valmistajan merkki G-L-J  FINLAND. Osaako joku kertoa kuparisepän nimen ? Jos nuo nimikirjaimet olisivat lasi- tai keramiikkaesineen pohjassa tai valaisimen reunassa, niin se todennäköisesti tarkoittaisi Greta Lisa Jäderholmia, mutta kupariesineen pohjassa ne tuskin viittaavat muotoilijaan vaan valmistajaan. Samanlaiset merkinnät löytyvät jokaisen lasinpidikkeen pohjasta. Kokonaisuus on ehkä punssin tarjoiluun tarkoitettu. Lasin ovat alaspäin kapenevat kartiot, vaikka niiden pidikkeet ovat sylinterimäiset.

Lasinpidikkeeseen istuisivat paremmin sylinterimäinen
lasit, ovatkohan nämä ylöspäin levenevät kartiomalliset
mahdollisesti korvaavat lasit, jos alkuperäiset ovat
kadonneet ?

G-L-J  FINLAND  -  mikä valmistaja on merkin käyttäjä ?
 
Lasin korva on samanlaista mustaa metallia kuin maljan
pidikkeen korvat. Maljan alle mahtuisi lämpökynttilä.

sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Uusia kuvia Billnäsin antiikki- ja perinnepäiviltä


Lauantaina auringonpaiste sai iltapäivällä jo etsimään varjoa ja varsinkin Billnäsin ulkopaikoilla olevilla myyjillä oli helteiset oltavat. Sisällä maneesissakin alkoi jo ilma lämmetä. Tänä kesänä hellepäiviä on ollut sen verran vähän, että auringonpaiste tuntui ainakin aluksi mukavalta vaihtelulta. Kaupankäynti oli täällä samaan tapaan vilkasta kuin Raaseporin toisessakin ruukkikylässä. Oheiset kuvat on otettu lauantaina iltapäivän alkutunteina.

Tapahtuma-alueelle saavuttaessa tullaan ensin
ulkomyyntialueelle ja taustalla näkyy Billnäsin
ratsastusmaneesi.

Torstaina teltta oli tarpeen sadekuurojen vuoksi
ja viikonloppuna se suojasi auringonpaisteelta.


Myyjät huilaavat tallirakennuksen varjossa.

Vaatteiden osuus myyntiartikkeleista oli
Billnäsissä vähäinen tänä vuonna.

Nanny Stillin koristepulloja.

Edessä Tapio Wirkkalan esine, jota kutsutaan
sekä Rypäleeksi että Päärynäksi. Sen takana
molemmin puolin Okkolinin Lumpeenkukka ja
Humppilan lasitehtaan piikkimuottiesine.


Billnäsissä asiakkaat jakautuivat laajalle ulko-
alueelle ja maneesin leveille käytäville, joten
ruuhkia ei päässyt syntymään.

Hyvinkääläisen Saviahon myyntipiste.
 
 

Viipurilaisen virvoitusjuomavalmistaja
Papulan Vesitehtaan puinen pullokori.

”Hiljaiset palvelijat”

Unten den Linden eli lehmusten alla varjossa oli
penkkejä ruokailijoille ja muuten vain huilaaville.

Tässä jonotetaan Billnäsin ainoaan
ruoka- ja kahvipisteeseen.

Tynellin sininen aurinkopullo löytyi Antiikkiaitan pöydältä.
 
Samalla pöydällä Nymanin Munankuori on saanut
vähän ratsastuskeskuksen hiekkapölyä päälleen.
 
Melkein kaikilla ulkopaikkojen myyjillä
on asialliset teltat suojanaan.

Jarmo Jaakkolan myyntipöydän esineitä.

Samalla pöydällä Birger Kaipiaisen keramiikkaa.

Tolkontiikilla on Theodor Käpin
Kauklahdessa kaivertama pieni
kristalliesine.

Sen vieressä oli Riihimäen lasin valmistama
vihreä maljakko, jonka kylkeen on kaiverrettu
Lentosotakoulun tunnus.

Prenikan osastolla on militarian lisäksi
muun muassa koruja sekä taidelasia.


Hämeenlinnalainen kirpputorimyymälä Suomen
kasarmin aarteet toi aarteitaan Billnäsiin.

Hämeenlinnan seudulta oli myös viereinen
myyjä eli Kari Niklander.