sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Kuvia Lasi- ja keräilytapahtumasta 2015


Eilen lauantaina saatiin nauttia helteestä Riihimäellä, tänään sadesäässä onkin mukava palata kuvien avulla eiliseen aurinkoiseen markkinatunnelmaan.



Suomen lasimuseon piha-alueilla oli eilen esillä laaja
kattaus suomalaisen lasituotannon valikoimista.
Etualalla Kari Alakosken myyntipiste.


Kari Alakosken muotoilemia ja tekemiä taidelasiesineitä.


Alakoski myyntipöytänsä takana.



Tapio Wirkkalan muotoilemia Juhlalaseja,
jotka Alakoski on puhaltanut kevään aikana
Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön toimeksiannosta.
 

Tarjolla oli myös lasiaiheista kirjallisuutta.


Kokkolalaismyyjällä oli yksi tapahtuman mielenkiintoisimmasta
valikoimista, esillä oli paljon sellaisia esineitä, joita harvoin
näkee myytävänä. Tässä tutkitaan signeerauksia.



Tällainen Gunilla Jungin muotoilema maljakko oli esillä Pariisin
maailmannäyttelyssä 1937. Yleensä se on signeerattu GJ Karhula,
mutta liikkeellä on myös GH Karhula –signeerauksella varustettuja,
jotka virheellisesti viittaava Göran Hongelliin. Tässä yksilössä on
eksoottinen GGGJ Karhula –signeeraus. Spekuloinnissa tuli esiin,
voisivatko kaksi ensimmäistä G-kirjainta viitata Gunnel Gustafssoniin,
he molemmat työskentelivät tuolloin Karhulan lasitehtaalle, mutta
Gunnelin sukunimi vaihtui avioliiton myötä Nymaniksi jo vuonna 1936.
 

Kerttu Rantasen Nuutajärven lasitehtaalla signeeraama
maljakko ilmeisesti vuodelta 1969. Samanmuotoisen,
mutta vihreän, maljakon kuva julkaistiin tässä blogissa
toukokuussa, jolloin se esiteltiin uniikkina, mutta nyt on
tiedossa, että ainakin nämä kaksi eriväristä versiota siitä
on olemassa.


Kaksi edellä esiteltyä esinettä on tässä pöydällä Gunnel
Nyman maljan ja Runar Engblomin maljakoiden kera.
 

Gunnel Nymanin muotoilema malja on valmistettu Riihimäellä.
 

G. Nyman Riihimäen Lasi Oy 38.



Oletettavasti Karhulassa valmistettu karahvi.
 

Kolme Runar Engblomin muotoilemaa maljakkoa.
 

Gunnel Nymanin muotoilema lampunjalka.
 

Sähkötekniset osat ovat alkuperäiset.



Edward Haldin 1930-luvun lopulla muotoilema
maljakko esittelee ruotsalaista naiskauneutta.
Kuuluuko tämä luokkaan swedish erotica ?
 

Saksalaismaalarin 1940-luvun lopulla
koristelmia Nuutajärven maljakoita.



Vielä tämäkin kuva on kokkolalaismyyjän osastolta.
 

Monella osastolla on jonkin verran myös
muuta tavaraa myytävänä lasin lisäksi.
 

Riihimäen lasin kynttilänjalkoja. Lila versio on harvinaisempi.
 

Tamara Aladinin x-sarjan sokerikko-kermakko ja nostalginen
Ukko-Munkki yskänlääkepullo. Lääkettä myytiin tuossa pullossa
1940/50 –lukujen vaihteesta 60-luvun puoliväliin. Pullon muotoilu
ja sisällön hyvä maku saivat monet lapset pitämään ainetta
herkkuna, jota sitten nautittiin liikaa, jos pullon sai käsiinsä
aikuisten huomaamatta. Osittain tämän harhaanjohtavuuden
vuoksi pakkauksesta luovuttiin ja olihan se kalliimpi valmistaa
kuin standardilääkepullot.


Pitkään Suomen lasimuseon ystävät ry:n toiminnassa aktiivisesti
mukana ollut Sirkka-Liisa Löflund myyntipöytänsä takana.


Puistomaisessa ympäristössä oli mukava viettää
aikaa lasiesineitä ihaillen ja shoppaillen.



Rauno Vuorinen kauppaa tekemässä.


Etualalla Göran Hongellin muotoileman Säde-sarjan esineitä.

Keltaisia Säde-astioita näkee harvemmin.
Värittömät ja merenvihreät ovat yleisimpiä.



Kumelan karahvi laseineen.


Tuulikki Juusela myyntipöytänsä takana.


Runsaasti sinistä tarjolla.

Toikan Lollipopit loistivat hienosti auringonpaisteessa.


Asiakkaat tutustumassa Satu ja Veikko Helpin valikoimaan.


Etualalla Nanny Stillin Meripihka-sarjan esineitä.


Tämän pöydän etureunalla on suurikokoinen
Kauklahden maalattu maljakko.


Tässä on mm. Björn Weckströmin Jalka-pikarit,
Tynellin Brokadi-malja ja Saara Hopean Pantteri.
 

Monella myyjällä oli aurinkovarjo estämässä suoraa
porotusta. Antti Jalonen varjon suojassa.



Teemu Kleemolan myyntiosastoa etualalla.
 

Kleemolalla oli mm. hyvä valikoima sodan muistomaljoja.


Tiina ja Jarmo Kaappa katoksen suojassa.


Värilasiesineet ovat edukseen runsaassa valossa.


Toivo ja Jussi Niskakoski suojassa auringolta.


Jyrki Kippola oli myyjien nuorempaa kaartia.


Eeva-Liisa Aalto ja Tuula Peltonen pöytiensä takana.


Peltosen pöydällä oli mm. Turun riemuvuoden muistoesineitä.
 

Oiva Toikan Vilja-maljakkoa on valmistettu Nuutajärvellä ainakin värittömänä, sinisenä, siniharmaana, harmaana, turkoosina ja vihreänä. Kokoja on ollut kolme. Vanhimmissa on joko Arabian finn-crystal –merkki tai Nuutajärven kala-logo tarra, uudemmissa on punainen i-merkki. Maljakko on ollut tuotannossa 1980 - 1990.
 


Mikko Felinin myyntipaikka oli keskellä pihaa.


Tamara Aladinin karahvi oli tuotannossa 1961 – 1964.


Kaunis pikkumalja, mutta kenen muotoilema ja valmistama ?


Paljon upeita esineitä Felinin pöydällä.


Aimo Okkolinin muotoilema kristalliesine.


Seppo Häti ja runsas myyntipöytä.


Myyjä kertoi tämän olevan Riihimäen Lasin Juha-kristallipikari.


Riihimäen Lasin tuotteita.


Pertti Mäkelän osastoa.


Kauklahden liehureuna.


Vanhempaa lasiesineistöä.


Suurruhtinaskunnnan aikainen Stockmannin tuhkakuppi.


Pekka Sepän myyntipaikka.

Hyviä löytöjä kannattaa esitellä: Aimo Sulosen kristallimaljakko
ja Karhulan puristelasimalja kaiverruskoristeluin.




Gunnar Finnen Rettigille muotoilema Klubi
-savukkeiden tarjoilumalja on Karhulan valmistama.
Taaempana on Riihimäen lasin Asevelimalja,
jonka suunnittelijana pidetään Arttu Brummeria.



Nanny Still muotoili Apollo –kynttilälyhdyn 1969 Riihimäen lasille.
Tehtaan lopettamisen jälkeen muutama työntekijä perusti
Ilmajoen Lasi Oy:n, jolla oli lasihytti Koskenkorvalla.


Lyhtyyn liimatussa merkissä lukee:
LASI-PAJA KOSKENKORVA hand made in finland.




Nanny Stillin Quadrifolia oli Riihimäen lasin tuotannossa
1968 – 1972. Sitä valmistettiin myös värittömästä ja oliivin
vihreästä lasista. Oranssi versio hehkuu auringossa.



Yrjö Ahtolan osastoa.


Ulla-Maija Vikmanin Puisto-maljakosta on olemassa muutama
eri malli ja väreinä ainakin vihreä, oranssinpunainen,
rubiininpunainen ja kellanruskea. Valmistaja oli Riihimäen Lasi.



Nanny Stillin Sulttaani-sarjan karahvi ja lasit.




Muranossa valmistettu Flavio Polin Kala –taidelasiesine.
Tavataan aika harvoin näillä vesillä.



Björn Weckströmin Josefina –karahvi.




Oletettavasti Helena Tynellin muotoilema taidelasimaljakko.


Ilmeisesti on tehty hyviä löytöjä.


Pekka ja Raija Salo myyntipöytänsä takana katoksen varjossa.



Jarmo Jaakkola huilaa välillä.



Teemu Anttila varjon suojassa.
 

Anttilalla oli suurikokoinen uniikki Aimo Okkolinin
fasettihiottu laakea malja. Esine on väritön, mutta
punaisen aurinkokatoksen alla se näyttää pinkiltä.
 

Brita Flanderin muotoilemia isoja koristepikareja.



Kerstin Arosen osastoa.



Paljon voimakkaita värejä Mika Väisäsen pöydällä.



Kauko Lehtosen pöydällä oli laadukas valikoima.
 

Etualalla Aimo Okkolinin keltainen Säde,
jonka takana Yrjö Rosolan Poromaljakko.


Samalla pöydällä oli myös Jungia ja Sarpanevaa.


Tällä pöydällä oli mm. laaja valikoima pulloja.


Karhulan 1950-luvun lopulla valmistamia Coca-Cola –pulloja.


Sinistä kristallia, mutta missä valmistettu ?


Melkein kaikilla myyjillä oli tarjolla pääasiassa lasiesineitä,
mutta tällä osastolla oli runsaasti kaikenlaista muuta tavaraa.


Suurin osa kävi ruokailemassa Lasimuseon kahvila-ravintolan
seisovassa pöydässä, mutta uutuutena oli lasimuseon
henkilökunnan grilliteltta, josta sai mm. makkaraa ja lettuja.




Viialan lasitehtaan vihreä narupurkki.



Retro-emali on haluttua tavaraa.


Pohjalaismyyjä.



Oikealla on Markku Salon Kuninkaiden laakso –sarjan esine.
 

Helena Tynellin iso Corona oikealla.



Suomen lasimuseon ystävät ry:n puheenjohtaja Roger Peltonen (vas.)
juttelemassa Saksasta tulleen myyjäpariskunnan kanssa. Tarinan siitä,
miten Willi ja Kathi Roth´ista tuli suomalaisten lasi- ja posliiniesineiden
myyjiä, voi lukea Suomalaisen lasin vuosikirjasta 2015.
 
 


5 kommenttia:

  1. Hei, tiedättekö onko Gunnel Nymanin maljalle jotain tarkempaa mallitietoa? Signeerauksen 38 tarkoittanee vuotta?

    Itselleni kulkeutunut vastaava ilman signeerausta, joten kuulisin mielelläni lisää tästä maljasta.

    T: Utelias

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletan, että kysymys liittyy kuvissa 10/113 ja 11/113 näkyvään ruskeaan maljaan; Suomen lasimuseo on julkaissut kaksi kirjaa Gunnel Nymanista, mutta kummassakaan ei ole tuon esineen tietoja. 38 tosiaan viittaa esineen valmistamisajankohtaan vuonna 1938.
      Noiden signeerausten todistusvoima on nykyään olematon, kun rahalla pystyy hankkimaan kenen tahansa muotoilijan aidolta näyttävän signeerauksen mihin tahansa esineeseen.
      Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2016 sivulla 54 on melkein samanlaisen maljan kuva ja kirjassa Risto Aalto kirjoittaa nähneensä melkein samanlaisen Merikeskus Vellamon Lasin lumoa -näyttelyssä 2009 ja se oli merkitty Göran Hongellin muotoilemaksi.
      Näin ollen näillä referensseillä ei uskalla ottaa kantaa esineen muotoilijasta ja valmistajasta.

      Poista
  2. Hei ja suuret kiitokset vastauksestasi. Tästä on toivottavasti apua esineen alkuperän metsästyksessä.

    Sinällään ajatus Gunnel Nymanin luomuksesta kiehtoo, koska malja on väriltään Nuutajärven ajoilta tuttu Nymanin lila.

    linkki maljan kuvaan:
    https://ibb.co/kjeVsq

    VastaaPoista
  3. Ja tässä vielä kuva toisesta kuvakulmasta, josta maljan yhdennäköisyyden kuvan 10/113 maljaan erottaa paremmin.

    https://ibb.co/mpLvsq

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin saman kaltainen on myös Wirkkalan, Vesannon ja Sappisen Löytösarjan iso malja no 31.

      Poista