Lasivitriinissä oli hienoja lasiesineitä

Nuutajärven lasikylä, Nuutajärven Galleria Osuuskunta NuGO ja Piijuska Ky järjestivät nyt kolmannen kerran uuden ja vanhan lasin tapahtuman Vitriinin. Tällä kertaa myyjiä oli hieman vähemmän kuin edellisillä kerroilla, mutta silti laadukkaita lasiesineitä oli runsaasti tarjolla.

Tapahtumavieraitakin oli aamupäivällä ehkä hieman vähemmän kuin aikaisemmin. Toisaalta väki jakautui niin moneen paikkaan, että kokonaismäärää oli vaikea arvioida. Vanhojen lasiesineiden myyjiä oli kahdessa vanhan lasitehtaan hallissa, lisäksi väkeä oli Iittalan tehtaanmyymälässä ja lasikylän muissa myymälöissä. Osa oli lasimuseo Prykärissä ja osa lasihytissä lasinpuhallusta seuraamassa. Runsaasti väkeä osallistui myös opastetuille Nuutajärven museon kiertokävelyille. Parkkipaikka oli melko täynnä autoja ja busseillakin tuli väkeä, muun muassa Suomen Lasimuseon Ystävät ry:n jäseniä oli ryhmämatkalla.

Ohessa on kuvia tapahtumasta:

Tämän Nuutajärven lasikylän kehittämiseen on hiljattain myönnetty reilut 400-tuhatta euroa, kuten tässä blogissa on kerrottu 28.8.

Lasikylän vanhat rakennukset ovat säilyttämisen arvoinen kokonaisuus.

Aamukymmeneltä osa ihmisistä odotti Iittalan tehtaanmyymälän avautumista, kun suurin osa odotti lasitapahtuman avautumista.

B-hallissa oli vanhan lasin lisäksi runsaasti uutta taidelasia myynnissä.



Etualalla Kerttu Nurmisen Lemminkäisen äidin kyynel –taidelasi.

Ikkunoista tulviva luonnonvalo on vanhoille lasiesineille eduksi.

Tällä pöydällä oli runsaasti Markku Salon taidelasiesineitä myytävänä.

Suomalaisen designlasin 1950-luvun huippuja.

1960- ja 70-lukujen värilasia.



A-halliin ei tule lainkaan luonnonvaloa ja valaistus oli kovaa sekä jyrkkää suoraa valoa.

Etualalla hyvinkääläisen Wanha Tammitori –liikkeen myyntipöytä. Takana näkyy Toivo Niskakosken Topiquen pöytä.

Tässä Topiquen pöytä lähempää.

Niskakoskella oli kaunis vanha Nuutajärven filigraaniesine pöydällään.

Fifty-Sixty Stylen myyntipöytä, kauppias Jarmo Kaappa takana oikealla.

Kaapan pöydällä oli Kumelan lasitehtaan maljakko, jonka kyljessä on Jyrki Sailon suunnittelema kaiverruskoriste nimeltään Viisas ja tyhmä. Tehtaan johtaja Toivo Kumela tutustui jatkosodan aikana kuvanveistäjä Jyrki Sailoon ja sodan jälkeen tämä alkoi suunnitella kaiverruskuvia Kumelan lasitehtaan taidelasiesineisiin. Samaa kaiverruskuviota on hiottu useampaan erilaiseen Kumelan esineeseen.

 

Göran Hongellin suunnitteleman kalamaljan hiontakuvioista syntyi hienot varjot pöydän pinnalle.

 

Myös lasikylän myymälöissä riitti kuhinaa.

Värikkäitä uusia lasitöitä Lasisirkuksen tarjouspöydällä.

Alma Jantusen Bonsaipuut ovat yksi tunnetuimmista nykytuotannon taidelasiesineistä.

Laatikkomaassa asuu humoristisia Dada-lintuja.

 

Nuutajärven lasitehtaan vanhassa hytissä toimii Koulutuskeskus Tavastian lasikoulu. Etualan pöydällä oli oppilastöitä myytävänä.

Lasitehtaalla toimivan Cafe Depontin kabinetin seinällä on lasiaiheinen tilkkutyö.

Tehdaskiinteistön käytävien seinillä on lasinvalmistusta kuvailevaa taidetta.

Nuutajärven lasimuseo Prykäri toimii tässä rakennuksessa. Se on vähän syrjässä, mutta onneksi kaikille tapahtumaan saapuneille jaettiin käsiohjelma, jossa oli alueen karttapiirros, joten ensikertalaisetkin varmaan löysivät paikalle.

Lasimuseossa oli jonoa tapahtumavieraiden tuomien lasiesineiden tunnistuspisteeseen.

 

Esineitä tunnistivat Hannele Viilomaa ja Marjut Kumela Suomen lasimuseosta.